REPPU Rucksack

Aurinko paistaa ja parvekkeella on ihana ommella. Lempeä toukokuun tuuli puhaltelee merentuoksuisia terveisiä Suomesta. Saattelin naapurini bussiin kohti Fär-Saaria ja Islantia ja unelmoin istuvani mukana kohti pohjoista. Jäisin bussista Puttgardenissa ja hyppäisin Tanskaan menevään laivaan ja ajaisin jollain ihme konstilla kohti Tukholmaan ja istuisin Silja Linen tai Viking Linen kannella ihaillen saaristomeren tuhansista pikku saarista....

ja kädet pyörittelevät vaaleanpunaista kangasta pöydällä ja tuloksena on pieni reppu pikku matkaajalle, joka huomenna lähtee kohti Tanskan rajaa.

Ohje tähän reppuun löytyy internetistä . Tosin tämä on niin helppo tehdä ilman ohjettakin. Ainoa "ongelma" minulle oli laittaa narut oikealla tavalla kiinni. Logiikka ei ole vahvimpia puoliani.  Laitoin solmut nauhoihin, koska reppu saattaa roikkua liian alhaalla, kun nauhat ovat aika pitkät. ne voi tietenkin tehdä lyhyemmiksi, mutta oli aika vaikea arvioida kuinka pitkäksi ne tulevat. Ohjeessa ei sanottu mitään narujen pituudesta. Ja kaikki mitat ovat incheinä.

Repun taustapuoli on erivärisestä kankaasta, joten reppua voi pitää miten päin haluaa. Repun vuorikankaan tein vihreästä kankaasta täsmälleen samanlaisena kuin päällisen ja kiinnitin sen lopuksi suurinpiirtein samaan saumaan kuin nauhakujat. Aivan samaan saumaan en onnistunut ommelta saamaan, mutta tuskin se haittaa iidaa. Tämä ei ole diplomityö. En ota enää stressiä siitä onnistuuko työ sataprosenttisesti.

Ohessa ohje, jonka mukaan repun voisi tehdä. pienensin mittoja kuitenkin, kun leikkasin kankaan.  Seuraavasta linkistä löytyy repun englanninkielinen ohje:
http://www.allpeoplequilt.com/projects-ideas/bags-pillows/free-bag-patterns_ss1.html

Juttelin tänään Iidan kanssa puhelimessa. Tuntuu aivan uskomattomalta, kun Iida ymmärtää kaiken mitä hänelle sanon - vaikka puhummekin kahta eri kieltä. Käytän aina suomea Iidan kanssa keskustellessani - ja hän vastaa aina saksaksi. Juttelimme varmaankin viisi minuuttia kaikkea mahdollista tulevasta lomamatkasta ja mitä hän pakkaa reppuunsa mukaan. Sanoin tekeväni hänelle pienen repun ja hän vastasi:"Aber ich habe schon ein Rucksack".  Kun kysyin voisinko puhua äidin kanssa, hän sanoi:"aber ich bin jetzt dran.." ja niin juttelime vielä melkoisen tovin hänen touhuistaan ja matkasuunnitelmistaan. Hän tuntuu olevan hyvin perillä kaikesta tavalliseen arkeen sisältyvistä asioista. On mukava nähdä kuinka paljon hänelle asioita selvitetään ja kaikkiin hänen kysymyksiinsä löytyy aina vastaus.

Nyt lähden puutarhaan. Aurinko pistaa siniseltä taivaalta ja kesä huutaa ulos, ulos. Sisällä voi olla, kun sataa. Nyt on pakko nauttia lämmöstä ja auringosta.

PAITOJEN UUSIOKÄYTTÖÄ oder wie man die Hemden neustyled für ein Kind!

Miksi miehet käyttävät vain valkoisia, mustia tai viirullisia paitoja? Palatkaa takaisin Hawaiji-paitoihin. Mitä kirjavampaa sen parempi.  Ei Hawaji-paita miehestä tee sen seksikkäämpää kuin valkoinen tai mustakaan, mutta kirjavista paidoista saa paljon hauskempia mekkoja lapsille.

Miesten paidat ovat todella käteviä, kun nappilistan voi käyttää sellaisenaan eikä helmaakaan tarvitse kääntää, kun se on jo valmiiksi käännetty. Taskut voi ommella vaikka vanhoista verhoista tai pöytäliinoista, kuten tässä mekossa tein. Ohjeen tähän maailman yksinkertaisimpaan mekkoon sain tyttäreltäni ja hän taas löysi sen Eltern-lehdestä. Ohjeen löytää seuraavasta linkistä:

www.eltern.de/schnitt
"aus einem Herrenhemd wird ein Kinderkleidchen" (koko 86, mutta kun pidensin hiukan mekkoa, se mahtuu oikein hyvin 3-vuotiaalle Iidalle.

Takaosaan leikkasin paidan rintataskun (pienensin sitä hiukan mekon kokoon sopivaksi).  Takaosa on tehty kääntämällä paidan sisäpuoli ulkopuoleksi, koska kuvio oli niin hauska.

Ja leggingsit syntyi  housuista, jotka oli leikattu vuosia sitten, mutta niistä ei sitten kuitenkaan ole syntynyt mitään. Nyt ne ovat kaksi puoleiset housut, kun Iida tykkää pinkistä:

Pinkit leggingsit. Eutupuoli on pinkki ja takapuoli on vihreäraitainen.

Ja takapuoli vihreä-pinkkiraitainen.

Kesä on tullut. Helle on saapunut vaikka välillä epävarmuus kesän tulosta ehti iskeä. Viime vuoden huhtikuu ja toukokuu olivat uskomattoman helteiset - ja minä makasin sairaalassa, kun muut loikoilivat pihanurmella. Ja kotiinpäästyäni kesä katosi eikä tullut viime kesänä enää uudelleen. Nyt olemme saaneet ihanat kesäiset päivät takaisin. Raahaan kankaat, leikkurin, sakset ja koko tykötarpeiston puutarhaan ja eilen harkitsin jopa ompelukoneen kantamista pihalle. Jätin kuitenkin tekemättä, kun naapurit jo muutenkin katsoivat toimiani. Muut möyrivät kukkamaassa ja minä uppoan kankaitteni alle!

Jätin tänään italiantunninkin väliin, kun ompeluinnostus iski. Tosiasiassa olin kuitenkin jättänyt kotitehtävät tekemättä. Tarkoitus oli kertoa italiaksi miten valmistamme mieliruokamme. Kukaan ei olisi uskonut jos olisin sanonut, että ostin kilon lohta...

Nyt lähden pihamaalle nauttimaan ihanasta ilta-auringosta. Valkoviiniä ja juustoa. Jos kerran maksani vaihdetaan niin tuskin haittaa, jos nautin pienen lasillisen italialaista valkoviiniä. Elämä on lyhyt ja jokaisesta hetkestä on otettava kaikki irti. Nautiskellen.

Mobile vauvalle

Yksinkertainen tapa tehdä hauska mobile vauvalle.

Kerää pienet kangaspalat yhteen ja jos sinulta loppuu omat ideat, selaile internetin loputtomia blogeja ja ehdotuksia. Nettimaailma pursuaa ideoita, joita voi toteuttaa itselleen. Kopioiminen myyntiin on useimmiten kiellettyä, mutta omaan käyttöön voi käyttää miltei kaikkea.

Tässä muutama idea toteutettuna. Kopioida saa, ommella saa ja jakaa saa muillekin:

keltainen pöllö, sininen siilivauva, jonka piikit ovat vähän sekaisin ja pari punkkariankkaa, räpylät vänkkyrässä.

Punkkari-ankka silmät suurina ihmettelee maailmanmenoa puunsa oksalta.

ja keltainen pikkupöllö katselee hiukan kaihomielisenä puunoksalta uskaltaisiko lennähtää maahan

ISÄNPÄIVÄSTÄ

Saksalaiset ovat oivaltaneet isänpäivän ja äitienpäivän sijoittamisen samalle viikolle. Asialla on useita hyviä puolia ja haittapuolia ei lainkaan. Ensin hellittelyä saavat äidit; kukkia, kortteja, aamupala sänkyyn, hierontaa ja hyviä lupauksia vuoden jokaiselle päivälle. Äidin ei anneta nousta sängystä ennenkuin kahvit on kertaalleen kaadettu sänkyyn ja kermakakku pyöritelty lakanoissa. Vasta sitten, kun pienet kätöset ovat pyyhkineet loputkin suklaakuorrutuksesta äidin pitsiyöpaitaan (jonka isi on yöllä piilottanut äidin tyynyn alle) ja isi ilmoittaa vaihtavansa kesärenkaat autoon, että päästään äitienpäiväajelulle, saa äiti nousta kohtaamaan keittiön kaaoksen ja kaivamaan lattiarievut sekä ikkunalastat ja patistamaan avuliaat pikkuolennot leikkimään isin uudella i-pad`illa, kun ei isi kuitenkaan ole juuri nyt telmimässä pienokaistensa kanssa. Että äiti saisi siivota keittiön, pestä ikkunat ja vaihtaa lakanat sänkyyn...

Viikko eletään rauhassa ja järjestyksessä ja sitten on jo isänpäivä. Jo illalla isi on tarkistanut, että olutkori on autotallin jääkaapissa viilenemässä. Lasten vetorattaat on varustettu välttämättömyyksillä; pullonavaimet, roskapussit (isimme ovat ympäristöystävällisiä vihreitä isiä, jotka eivät jätä pullojaan luontoon) ja tyynyt (eihän sitä aina tiedä kuka ensiksi väsähtää).

Aamulla lapset ryntäävät makuuhuoneeseen itsetehdyt kortit käsissä, äidiltä heruu suukko ja lahjakortti kirjakauppaan tai hyvällä  onnella autokauppaan. Aamupala syödään yhdessä ja sitten kiliseekin jo olutkorit, kun naapurin isit saapuvat vetorattaittensa kanssa hakemaan isiä isänpäiväretkelle, joka sitten kestääkin säätilasta riippuen iltamyöhään.Mutta koska juuri äsken on vietetty äitienpäivää niin isien päivästä ei kukaan valita.

Toisenlaisiakin isänpäiviä vietetään. Me teimme usein isänpäivänä kylän urheiluseuran järjestämän vaellusretken, jonka päätteeksi grillattiin makkaraa ja jännitettiin onko kaikki vaellusrastit oikein. Nykyisin isänpäivä mene miltei huomaamatta ohi. Tänä vuonna isä lähti Nürburgringille 24-tunnin autokilpailuja seuraamaan ja palaa sunnuntai iltana.

Ja minä olen ommellut ja ommellut ja ommelut.

Keijukaismekko ja pienet keijusauvat. Olen lukenut Iidalle kirjaa Otto ja keijuvauva ja Iida toivoi itselleen keijuvauvan taikasauvaa. Kun lupasin tehdä sen, hän sanoi, että myös Finjalle (serkulle) pitää tehdä samanlainen. Finja saa keijumekon ja samasta kankaasta tehdyn taikasauvan, Iida saa mummini vanhasta mekosta ommellun kultakirjaillut sauvan, jonka varsi on kultamaalilla maalattu kukkakeppi.

Köln Rodenkirchen

Miksi mennä merta edemmäs kalaa, kun kalat uivat miltei kotipihalla?  Kotinurkilta on muutama kilometri - tarkalleen sanotuna 25 km - Kölnin keskustaan. Kölnin keskustasta 10 minuutin matka pyörällä Rodenkircheniin ja keskelle vihreitä niittyjä ja viehättäviä vanhoja taloja, joiden hinnalla voisin ostaa kolme meidän taloa. MUTTA olemme Kölnissä, rikkaimmassa kaupunginosassa. Suuria vanhoja huviloita ja näköala suoraan Reinin joelle. Puutarhat sen kokoisia, että helikopteri voisi käydä kääntymässä etupihalla.

Sunnuntaisin teemme nuuskulenkkejä ympäristöön. Näillä bensahinnoilla tutkimusretket ulottuvat 50 km säteelle - lähiympäristöön. Tänään E10 maksoi 1,51 € ja jonoista päätelleen kyseessä oli ALENNUSMYYNTI. Guidon RS:n menee  102 oktaanista ja sen hinta oli tänään 1,71 ja sekin oli alennusmyyntihinta, kun viimeviikolla E10 oli samanhintaista kuin Guidon superhuippukallissporttibensa. Sitä myöntyy kummasti kotipaikkakunnan nähtävyyksien katselemiseen, kun ei ole intoa kasvattaa bensafirmojen huippuomaisuuksia. Löydämme näin aivan yllättäviä paikkoja aivan kotinurkilta, kuten sunnuntaina Köln Rodenkirchenistä.

Olemme miltei keskellä Kölniä. Ympärillä luonto ja miltei hiljaisuus. Vasemmalla kulkee Rein ja oikealla (kuvaajasta käsin) huvilat

Huviloita, joiden ikkunoista voi ihailla jokinäkymää. Korkea muuri suojaa yksityisyyttä, mutta minäpä varvistin ja sain  haluamani kultaisen enkelin kuvaan. 

Kuka uskoisi, että kuva on otettu vilkasliikenteisestä joesta, jossa kulkee päivässä enemmän tavaraa kuin  Suomen maanteillä!! Seuraavalla kerralla otamme picknick korin mukaan, peiton ja aurinkovarjon ja loma aurinkorannalla on täydellinen.

myös modernit talot voivat olla kauniita keskellä suuria puita. Valtavista ikkunoista on loistava näköala joelle ja talon katoilla on rauhallista ottaa aurinkoa muiden näkymättömissä.

Sängynpeitto ja Friedhelm

Schwarzes Monster (Kissa Friedhelm) und eine bunte Decke. Heute morgen auf unser Fussboden.

Gatto Nero eli Friedhelm tarkastelee taas yhtä uutta peittoa, jota ompelen pienelle pojalle. Autoja, traktoreita ja helikoptereita sekä nimi, joka kulkee poikki peiton. Kirjaimia on vain hiukan vaikea erottaa, kun Friedhelm makaa juri U-kirjaimen päällä. Autokankaita on todella vaikea löytää ja jos niit ä jostain sattuu saamaan, saisin samalla hinnalla jo 0,100 grammaa kultaa!!!Löysin Ikeasta eilen verhokankaan, jossa on traktoreita ja muita pikkupojille sopivia aiheita ja ostin 3metriä kangasta 8 eurolla! Edullisempaa kuin ostaa metritavarana 22,80 euron metrihintaan kangaskaupasta.

Iltaisin telkkaria katsellessa on mukava repiä kankaita ja kutoa niistä taas kasseja. Tein itselleni äitienpäivälahjaksi uuden laukun, johon ompelin todella vanhvasta (Ikean) kankaasta kantohihnan, jonka kiinnitän verhorinkuloilla laukkuun.

Guidon paidat uusiokäytössä. Olkahihna on vielä ompelematta, mutta saksien vieressä näkyy pieni verhorengas, jonka aion jollain tavalla yhdistää hihnaan ja laukkuun. Yritin ommella koneellani, mutta se ei onnistunut. Laukun hihnan olen ommellut moninkertaisella tikkauksella litteäksi ja vahvaksi.

Lisää paitoja Guidon kapista. Tästä tulee matto tyttökaverilleni Hollantiin. Koko 80 x 50 cm. Tekeleestä puuttuu tässä vaiheessa vielä 20 cm.

Sain eilen uuden puhelimen, sellaisen älykännykän, jota pitää opiskella. Minun ihana soittoääni on poissa ja teimme eilen Annan kanssa 3 tuntia töitä, että olisimme saaneet vanhan tutun soittoääneni (Vivaldin konsertto G-major, Largo) takaisin puhelimeeni. Muita en yksinkertaisesti huoli. Jostain syystä uusi puhelimeni ei avaa entisestä soittoääntä. Siinä meille pieni pulma pohdittavaksi.Muuten puhelin on aivan fantastinen. Käsittämätöntä kuinka tekniikka etenee. Tuntuu kuin vanha puhelimeni olisi jo kivikaudelta, kun siinä ei ollut kosketusnäyttöä eikä mahdollisuutta mennä nettiin lukemaan Helsinginsanomia....

Hyvää viikonloppua ja iloista äitienpäivää kaikille äideille ja äideiksi aikoville tai muuten vain äitinä oleville.

Pikkutilkuista pussukoita ja t-paidoista myssyjä

Kierrätän kaikkea - paitsi en miestäni. Kyllä hänkin kelpaisi kierrätykseen. Olen saanut jo monta tarjousta, varsinkin jos luovuttaisin hänet silityslaudan kera, mutta olen itsekäs - en anna!

T-paidat pääsivät uuteen käyttöön. Löysin amerikkalaiselta blogisivulta t-paitojen käyttöön hyvän ohjeen lasten myssyiksi. Myssytehtaani liukuhihna ehti hiukan hangoitella vastaan, kun tilkkupeitot alkoivat viedä kaiken aikani. Hihna kiihdyttää vauhtia, kun tehtailen t-paitoja myssyiksi.

Anna pyysi pikkupussukkaa laukkuunsa, etteivät tavarat loju kassin pohjalla. Tein itselleni samaan syssyyn yhden pussukan. Ettei huulipuna värjää laukkua. Kynät ja kumit ovat jo omassa pienessä penalissa. Tämän illan saalis on tässä:

Omena myssy tai muuten vain lehti ja varsi-myssy vanhoista t-paidoista.

Pikkupaloista Marimekon kangasta saa vielä pikkuisia pussukoita kaikenlaiseen tärkeään kassin pohjalle.

Ja nyt ovat italian kirjat avoinna edessäni.
"Di pomeriggio gli italiani fanno sempre una pausa caffè"

KIELESTÄ JA SEN OPPIMISESTA

Puhumaan oppiminen on lapsen etuoikeus. Aikuinen yrittää oppia uutta kieltä. Toisilta se onnistuu kuin shampanjan juonti ja toisilta kuin tervan. Minulle italian opiskelu on välillä kuin espresso ilman sokeria. En ehkä tee tarpeeksi töitä edistyäkseni "hyvää päivää - mitä kuuluu"-osastolta seuraavaan sarjaan. Flirttailu italialaisen kanssa ei veisi minua mihinkään.

Ei minun pitänyt omista italian kielen ongelmistani puhua. Kuuntelin tänään mieheni - sen saksalaisen - suomen kielen sanoja, joita hän kehittelee mielensä mukaan. Ikkuna on Fensteri. Se on looginen yhdistelmä suomea ja saksaa. Das Fenster on ikkuna. Ja kun hänen mukaansa miltei kaikki suomalaiset sanat päättyvät i-kirjaimeen niin eipä tarvitse muuta kuin pistää saksalaisen sanan päätökseksi i ja siinä on suomalainen sana. Esimerkiksi seuraavat saksalaiset sanat ovat heti suomalaisia, kun niihin lätkäistään i-loppuun: Die Post = posti / Die Bank = pankki / Die Bank = penkki / ja autohan on myös saksaksi Auto, joten saksasta suomeen kääntäminen on ihan lasten leikkiä.

lainen-pääte on päässyt yleiseen käyttöön. Se alkoi siitä, kun Iidasta tuli hellittelymuodossa iidalainen. Nyt sen käyttö on levinnyt jo saksalaisiin ystäviimme. Yhtäkkiä saksalaiset lapset ovat saaneet -lainen päätteet nimensä taakse! On Finjalainen ja Lennartlainen. Ja Guidon mielestä ampiainen on ampulainen ja lentokone on lentolainen.

Iidan suomenkielen oppiminen on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Hämähämähäkki on hänen lempilaulunsa ja nyt hän rallattelee itsekseen "matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan."  Otto ja keijuvauva-kirjan lukeminen pysähtyy kahteen kohtaan: Otto kieltää keijua syömästä nappeja ja Iida hihkuu innoissaan: "Nappeja ei saa syödä" tai "sängyssä ei saa hyppiä".

Lauseet syntyvät yleensä vielä kahdesta kielestä yhdistämällä. 3-vuotiaalta ei voi vaatia, että hän puhuisi yksinomaan yhtä kieltä. " Du kannst nicht koko kakkua kaufen" - kun koko kakkua ei voi ostaa.

Olin hämmästynyt, että Iida pystyy kääntämään sanoja kielestä toiseen. Kesken kauppaleikin toinen ostajista ei yhtäkkiä ymmärtänytkään mikä on "maito" ja Iida sanoi heti, että se on "Milch". Jos häneltä kysyy mitä jäätelö on saksaksi, jatkaa hän tavaroiden lajittelua kassakoneellaan ja kuin sivu mennen ilmoittaa: "Eis".  Aikaisemmin hän ymmärsi vain kun pyydettiin sanomaan "isin kielellä". Nyt hän tajuaa eron suomen ja saksan kielellä.

PEITTO on VALMIS. Jostain syystä sen valmistuminen viivästyi. Oli niin paljon muuta tekemistä. Olen ollut puolitoistavuotta kotona. luulisi, että siinä ajassa olisin ehtinyt tehdä jo kymmeniä peittoja. Yhdet joulumyyjäiset olen valmistanut ja vauvanpeittojakin olen ommellut muutamat. Seuraaviin joulumyyjäisiin pitäisi pikkuhiljaa valmistautua. Joulumyyjäisprojektina on lompakko. Guidon paidat kaipaavat vaihtoa. Muutamia pöytäliinojakin voisi jo pistää syrjään.

Parvekkeelta puutarhaan. Jostain syystä yksi autoistamme on ajettu nurmikolle. Saimme äsken Rovaniemeltä kuvan; 20 cm uutta lunta. Olen miltei unohtanut, että talvi saattaa tulla vielä keskelle kevättä. Kerran ajoimme juhannuksen viettoon Kuopioon, lumisateessa. Koivut taipuivat lumen alla kuin kumartaakseen meidän tuloamme. Parempi nyt kuin kesällä - näin ainakin sanoimme aina Rovaniemellä.

Peitto valmiina. Koko: Pituus 15o cm ja leveys 120 cm.

entiset ja uudet aviopuolisot / alte und neue ehepartnern zusammen

Ensin olin minä, sitten tuli toinen ja kolmanneksi tuli se aivan ensimmäinen tyttöystävä. helpommallakin olisi päästy, jos ensimmäisestä tyttöystävästä olisi tullut vaimo numero 1, mutta sitten olisivat jääneet kaksi erittäin tärkeää lasta syntymättä. Toinen aviovaimo on jäänyt matkanvarrelle, mutta numero yksi ja numero kaksi eli kuten ex-mieheni sanoo: eksä ja nyksä olivat paikalla. Täytyy sanoa, että hyvän valinnan on mies tehnyt, ainakin tällä viimeisellä kerralla.

Ehkä avioliitot eivät ole loppuneet onnellisesti, mutta vuosien mittaan jokainen on kasvanut vihoistaan ulos. Kasvuaika kesti parisenkymmentä vuotta, mutta lopputuloshan se tärkein on.

Muutama hupaisa juttu pitää mainita: olimme Wipperfürthissä laukkukaupan edessä, eksä ja nyksä, hypistelemässä ihanan pehmeitä nahkaisia käsilaukkuja. Yhtäkkiä seläntakaa kuului huuto: " vaimot, irti laukuista!".  Tuskin kovin moni mies pystyy käyttämään "vaimot" sanaa monikkomuodossa, ainakaan yhtäaikaa molemmille vaimoilleen. Oli kyseessä sitten eksät tai äksät - ellei nyt satu olemaan sheikki al-ahmed jostain rikkauksien keskeltä. En saanut edes haluamaani pientä kaulakorua, jota ihailimme nykyisen vaimon kanssa. 18.000 euroa olisi ollut pikkusumma kenelle tahansa sheikin alulle!

KESÄ on saapunut. KAIKKI on hennon vihreää. Kesän tummuus puuttuu vielä puista. Tämä on vuoden kaunein aika. Multa tuoksuu, keväällä ikkunalaudoille istutetut kukantaimet kasvavat jo silmissä ja ensimmäiset puolikasvuiset taimet on jo siirretty pihamaalle. Istuttelin Iidan kanssa porkkanoita ja muita vihanneksia hänen omaan kasvimaahansa ja joka aamu Iida kastelee pienellä kastelukannullaan siemeniä niin, että ne oikeastaan uivat multamaassa. En tiedä ovatko jo huuhtoutuneet mullasta ulos, mutta hänestä on ihana seurata kasvun ihmettä. Niin kuin meistä on ihana seurata hänen kasvuaan.

Kaksikielisen lapsen puhumaan oppiminen on jo sinällään ihme. On mielenkiintoista nähdä kuinka 3-vuotias lapsi tajuaa sen, että keskustelua käydään kahdella eri kielellä. Lapsi oppii kaikelle kaksi eri käsitettä. Kun hänelle puhutaan suomea, hänen aivonsa eivät käännä lauseita saksaksi, vaan hän vastaa automaattisesti saksaksi ja ymmärtää taas vastauksen suomen kielellä. Odotimme mielenkiinnolla hänen reaktiotaan, kun suomalainen ukki ei ymmärräkään saksaa. Pari ensimmäistä päivää Iida oli hiukan hämmennyksissä, mutta kolmantena päivänä kauppaleikki sujui täysin ongelmitta. Kuuntelimme oven takana miten Iida toisti suomalaisia sanoja ja yritti pikku hiljaa käyttää aivolokeroista lähtevät suomalaiset sanat. Ja illalla, kun vieraat olivat jo lähteneet, Iida opetti nukelleen oppimansa uudet sanat.

Peittokin valmistuu pikkuhiljaa. Todellakin hiljaa. pariin viikkoon en ole ehtinyt ommella ja nyt alkaa olla kiire. Tein pikavisiitin Ikeaan tänään. Taustakangas puuttui. Nyt on enää muutama rivi uupumassa ja sitten ensimmäinen sängynpeitto on valmis.

Tekele on aika extempore, vähän sen mukaan mikä milläkin hetkellä on mieltäni viehättänyt. Luovuin ajatuksesta ommella jokainen kirjain (lapsella on aika pitkä nimi) erikseen ja saada aikaan jotain uutta, joten pistin nimen tyynyksi ja tyynyyn vielä pari aurinkoista nappia. Lisäksi ompelin sinne tänne pieniä lokeroita, joihin pieni tytöntylleröinen voi piilotella aarteitaan. Kaikki pikkutytöt tykkäävät lokeroista ja laukuista ja pussukoista, joihin voi säilyttää tärkeitä asioitaan. Iidallakin on joka paikassa kasseja ja pusseja, joissa on jos jonkinlaista tärkeää tavaraa.

                                                                           nimityyny.