sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

helle jatkuu eika hellita

ei tunnu silta, etta helle ihan heti helpottaisi. tanaan pysyimme kotosalla miltei koko paivan. lampotila nousi 40 asteeseen, kosteuspitoisuus 70%; muutan kiven olisi voinut raahata terassille, heittaa vetta kiukaille ja leikkia saunaa..paljon ei saunasta puuttunut.

katsoimme eilen AVATAR elokuvan ja tajusimme vasta puoli kahdelta yolla etta Guidon 48-vuotissynttarit olivat miltei sujahtaneet ohi ja jaakaapissa viilenemassa ollut shampanja pullo avaamatta. Se maistui erinomaiselta. jatkoimme juhlimista tanaan syomalla uskomattoman maukkaan kana-aterian amerikkalaisessa ravintolassa.

helle jatkui kotiinpalattuakin. Eivat edes koirat jaksaneet juosta kahta kierrosta kauempaa pihalla. ja me katsoimme taas uuden elokuvan: UP. siita huolimatta, etta se oli piirretty, tarina sai meidat mukaansa niin, etta tuskin ehdin edes vesilasillista keittiosta hakea.

kello lahenee puolta yota, koirat ovat rauhoittuneet nukkumaan, paivansankari vetaytyi yopuulle ja Lynn meni viela toimistoon tekemaan toita. Amerikkalaiset tuntuvat tekevan toita paivat ja yot ympari.

Vietimme muuten pari tuntia supersarjan ostoskeskuksessa, jossa ihmettelimme uusia tekniikan kummajaisia. Tassa talossa tuntuu olevan kaikki mahdollinen mika puhelintekniikkaan ja tietotekniikkaan vain voi kuvitella. Jokaisella on laptop, on puhelimet, joilla voi kirjoittaa kirjeita, yhdistaa ne tietokoneisiin, on ipad ja telkkarit joka huoneessa ja ymparivuorokautinen uutistulva...ehka minakin saisin yhden kaytetyn kannettavan joskus...

nyt menen ihmettelemaan tuleeko nukkumatti yhta nopeasti kuin eilen, en tainnut ehtia vetaa edes peittoa paalleni, kun nukahdin.

---on vahan hassua kirjoittaa, kun amerikkalaisesta nappaimistosta puuttuvat tietyt kirjaimet, joita en edes voi nyt kirjoittaa, kun niita ei ole, mutta ne huomaa lukiessaan tata hiukan omituista tekstia.

hyvaa yota te herailevat suomalaiset ja saksalaiset.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

endlich in USA

hallo meine Freunde in Deutschland, Herrenstrunden und ueberall..

ich bin hier, in USA, in Virginia. Es hat 24 Stunden gedauert um das Ziel zu erreichen. Die letzte 25 Minuten waren die schlimsten, Guido war fast eingeschlafen und wir hatten ploetzlich ein Unwetter, so habe ich es noch nier erlebt. Es hat gehagelt, geregnet wie aus eimer und wir haben nichts/ aber wirklich nichts mehr gesehen. alle autos standen am strassenrand und warteten auf das ende des regens. natuerlich guido fuhr weiter...

und als wir endlich nach centreville kamen, hatte Lynn uns leckere wein und bier / kein koelsch/ fuer guido im kuehlschrank. wir waren muede aber konnten nicht schlafen und so sassen wir bis mitternacht ortszeit / 06.00 uhr deutsche zeit und haben erzehlt und erzehlt.

heute morgen sind wir dann gaz normal aufgestanden, kaffee getrunken und das schoene wetter / plus 36 grad, genossen. morgen fahren wir nach leesburg, eine stunde von hier.

es ist so schoen hier und ich kann irgendwie nicht glauben dass es war 19 jahre her als wir letztes mal hier waren.

viel spass im buero, morgen wird eine neue story erzaelt.