Viikonloppu lähestyy ja olen töissä

Kello käy puolta seitsemää. On aika lähteä työpaikalta, sulkea ovi perässään ja jättää ainakin muutamaksi päiväksi tämä työmaa. Friedhelm odottaa kotona miksei kukaan tuo hanhenrintaa ruokakuppiin, eikä rapsuta vatsanalta..hän oli tänään erittäin seurankipeä; kiipesi verhoja pitkin klo 06.15 ja odotti minun tervehtivän häntä iloisena "häntäheiluen" ja täyttävän hänen tyhjän ruokakipponsa. Kissamme kärsii kroonisesta nälästä.Häntähän ei ruokita tarpeeksi. Siksi on paras herätellä aikaisin, ettei emäntä pääse livahtamaan ovesta ulos ilman aamupalatarjotinta. (meillä EI ole tapana jättää kissaamme heitteille...) Jos vaikka jääkaappimme on joskus valonvarassa niin kissanruokakupissa on strutsin lihaa tai kengurua. ... no ehkä ei kovin usein. Alakerran naapurimme hellivät Friedhelmiä erikoisilla ruoka-annoksilla ja me kuolaamme vieressä....

Viime viikko oli kiireinen. Mistä moinen kiire johtuu? Siitäkö, ettei päivässä ole tarpeeksi tunteja vai siitä, etten osaa järjestää asioitani jokaisen tunnin kohdalle niin, että tunnit riittäisivät niihin asioihin, jotka päivän ja vuorokauden aikana pitäisi tehdä?

Maanantaina olin tietenkin taas kuuteen asti töissä ja ajoin pomoni luokse ruokkimaan heidän 3 kissaansa, kun he olivat lomalla. Queen Mary lähti Hampurista ja sen näkeminen on miltei samaa kuin isäni katseli pikkupoikana kuinka Suomen Joutsen irtosi satamasta. Pomoni oli Hampurissa vaimonsa kanssa. Vietin illan entisten naapureitteni ja muutamien tuttujen kanssa Gladbachissa katsomassa ilotulitusta. Kotiin saavuin joskus puolenyön aikaan.

Tiistaina. Mitähän minä tein tiistaina? Olin töissä myöhään, kuinkas muuten. kukaan muu kuin Friedhelm ei odota minua kotona. Minun piti mennä tyttökaverini kanssa Kürteniin saunaan, mutta siirsimme sitä keskiviikkoon. Tiistaina ompelin Iidan peittoa.

Keskiviikkona olin päättänyt lähteä ajoissa töistä. hiukan lähtö myöhästyi, mutta ehdin viideksi tyttökaverini luokse saunakamppeineni. Ajoimme Kürtenin saunaan, jossa vietimme rentouttavan illan. Saunoimme hyvin, söimme hyvin ja kävelimme nakuina isossa puutarhassa sateessa! Saunassa oli onneksi vähän ihmisiä, joten löylyihin mahtui. Saksalaiset saunat ovat yhteissaunoja, joissa ollaan alasti, tuijottelematta toisten napoihin-tai omiin. Jokainen vain nauttii hiljaisuudesta, rauhasta ja löylystä. saksalaisissa saunoissa EI saa puhua. Saunan löylynlöyhyttelijä kertoo mitä löylyvettä hän on sekoittanut, heittää sitten aimoannoksen vettä kiukaille, heiluttelee pyyheliinalla pitkin katonrajaa jakaen tuoksuvan löylyn ympäri saunaa ja joissain tapauksissa kertoo jopa pienen kertomuksen tuoksujen vaihtuessa...Kotiin tulin rauhoittuneena ja onnellisena.

Torstaina heräsin levänneenä ja uutena kuin pieni lapsi. Ihokin tuntui niin raikkaalta ja pehmeältä. Olin illalla kölnissä ja nautin erittäin maukkaan intialaisen hampurilaisen "New York great Burger" ja se oli todella GREAT vaikkei niin intialainen ollutkaan.

Perjantai ei auennut aivan niin sinisenä ja helteisenä kuin luvattiin, mutta päivän mittaan pilvipeite rakoili ja aurinkokin hemmotteli meitä. Nyt on aika sulkea tietokone, laittaa ilmastointilaite pois päältä, sammuttaa valot ja sulkea kaikki ovet. Toimistomme on laajentunut ja nyt pitää todella kiertää huone huoneelta katsomassa, ettei missään ole mikään ovi jäänyt auki. Tuntuu kuin työskentelisin suuremmassakin virastossa. Näen täältä ylhäältä (istun toisessa kerroksessa avoimessa toimistossa, allani n. 300 neliötä tyhjää tilaa) kadulle ja takanani kirmaavat hevoset niityllä. Ympärillä vihreitä niittyjä, metsää ja paljon luontoa. Olemme silti vain 20 min. päässä Kölnin keskustasta.

Maailma on pienentynyt. huomasin sen tänään, kun istuin koneen ääressä kirjoittamassa laskuja ja kirjeitä ja yhtäkkiä tietokoneeni oikeaan alanurkkaan ilmestyi kiinalainen nimi ja viesti: "Hi Tintti". Vastasin lyhykäisesti, hämmästyneenä että joku kiinalainen Helsingistä kirjoittaa skypeeni, vaikka se on avoin vain niille, joille olen osoitteeni jakanut. Keskustelu kehittyi hyvin mielenkiintoisiin asioihin, pääasiassa siihen onko Suomen ja Saksan elintason ja elämäntason välillä suuria eroavaisuuksia. Mielestäni ei ole, mutta Suomen elämäntaso on ehkä korkeampi kuin Saksan. Mutta sekin on sellainen mielipide asia. Meillä on täällä luontoa siinä missä Suomesskain. se ei vain ole niin villiä kuin teillä siellä. Ei kävele karhut kaduilla vastaan eikä sudet ulvo mustikkapolkujen varsilla. Kiinalaisen mielestä helsinkiläiset eivät ole rehellisiä eikä siellä ole helppo löytää tyttöystävää ja suomalaiset eroavat nopeasti ja avioerot ovat niin yleisiä. Täälläkin avioerot yleistyvät siinä, kun naisten oma elämä käy helpommaksi. Kun ei olla enää kiinni miehen työssä. Mutta avioeron kohdatessa moni nainen joutuu ahtaalle, jos miehellä on suuret velat ja paljon maksurästejä. nainen joutuu maksumieheksi, vaikka hankinnat olisivatkin olleet vain miehen. siinä eroamme toisistamme.

Kello lähenee seitsemää ja nyt jätän tämän toimiston taakseni. Hyvää viikonloppua. rauhoittukaa kaikki, nauttikaa pienistäkin hetkistä, vetäkää vaikka peitto päälle, hakekaa hyviä lakritsakarkkeja kioskilta ja mussuttakaa kaikessa rauhassa. Niin minäkin aion tehdä. Joudun tosin jakamaan kaiken yhden "hullun" mustan kissan kanssa..