jdksöaösldjjue,
ksjdh jduei93riwipr
= taas olivat pienen kaksilahkeisen kanssa täällä. Sain onneksi häädettyä sen sätkivän ja pärisevän merkillisen vonkuleen istuimestaan muualle. Tuoli jäi minulle ja siinä oli todella hyvä istua. Minua varten oli jopa erikoinen roikkuva koriste, jota sain tassuilla heilutella. Tuo kantokassi alkaa käydä minulle jo ahtaaksi, joten tämä tuolintapainen on erittäin kätevä. Siinä voin istua, kun minua kannetaan. Tosin minua ei kannettu siinä, kun röykeästi vain nostettiin lattialle ja sätkivä kaksilahkeinen laitettiin takaisin tuoliin ja samantien hän hävisi ovesta ulos.
toissapäivänä toivat kotiin sellaisen hassun, pyörivän tuolin, joka sopii kuin nakutettu minulle ja leluilleni. Olin aivan innoissani uudesta tuolistani, kunnes taas yksi kaksilahkeinen - sellainen, joka juoksee perässä ja työntää palloa nenäni alle muka leikkiäkseen kanssani - istahti tuoliin ja kaikki hihkuivat innoissaan. Tuoli ei siis ollutkaan minulle. En aio ottaa tätä henkilökohtaisesti, sillä pieni kaksilahkeinen on vain kerran viikossa täällä. Muut ajat minä istun tuolissaNI.
Minä ja kaikki leluni. Minä olen siis tuo tuossa vasemmalla.!!!
Tämä on kaverini, jos en ole sattunut aikaisemmin esittelemään. olen hiukan pienempi, mutta kaverini on jotenkin vähän laiskanlainen. Voitan hänet aina kamppailussa!
Ai niin, unohdin kokonaan mainita, että eilen illalla talosta oli tehty matkatoimisto. Istuin keskellä pöytää, kahden tietokoneen välissä ja yritin nukkua, mutta se oli täysin mahdotonta siinä metelissä. Yksi kaksilahkeisista etsi jotain merkillistä siltaa Tanskan ja Ruotsin välillä ja toinen luki ääneen hotellien nimiä. Ruotsinkieli ei ole tullut minulle vielä tutuksi, joten en ymmärtänyt oikein mitään, mutta sen kuulin, että Malmö on hyvä paikka yöpyä. Kuulin, kun toinen kaksilahkeisista mietti, mihin minut "laitetaan". Mihin minut sitten pitäisi laittaa??? Ja miksi??? Olen varma, että asia selviää muutaman päivän sisällä. En halua, että minua laitetaan yhtään mihinkään. Minä kuulun tänne - omaan kotiini. Laittakot itsensä jonnekin muualle, jos välttämättä haluavat laittaa jonkun jonnekin.
Hyvää yötä kaikille! Lähden tästä hiukan lepäilemään.
keskiviikko 26. syyskuuta 2012
torstai 20. syyskuuta 2012
Frieda, metsämatka ja pullanpaistoa
Tässä hiukan mietiskelin mikä tätä kaksilahkeisten elämää oikein vaivaa, kun aina pitää olla ravaamassa pitkin metsiä. Onneksi minua ei viedä sinne karhunsyötiksi. Lepäilin kaikessa rauhassa lampaantaljalla ja leikin kaverini kanssa. Se on oikeastaan lelukissa, mutta en halua aiheuttaa murhetta kaksilahkeisille, kun ne aina työntävät tuota kangaskissaa nenäni eteen ja käskevät minun leikkiä sen kanssa. Olen hyökkäävinäni sen kimppuun - ihan niiden mieliksi. Kaksistaan olemme sitten hyvää pataa ja makailemme vierekkäin lampaantaljalla ja kerromme juttuja toisillemme.
kaksilahkeinen haluaa taas laittaa kuvia tänne. Olivat kuulemma viettäneet todella ihanan aurinkoisen päivän miltei kotimaisissa maisemissa - ja ihan tässä meidän lähellä. Minä synnyin metsässä, joten se riittää minulle metsäelämää. Nautin enemmän sisäoloista ja joskus puutarhan puissa kiipeilyistä.
Kuulemma maisema on kuin Suomesta. En osaa sanoa niin tai näin, minä olen nähnyt vain yhden metsän enkä muista siitä kovinkaan paljoa. Olin niin pieni - vastasyntynyt.
Ei tämä minustakaan yhtään hullumpi maisema ole, mutta minun mieleeni hiukan liikaa vettä. Riittää, kun sitä on suihkualtaassa tai keittiön tiskialtaassa sen verran, että saan vähän juotavakseni.
Vesi ei kuulemma ollut vihreää, mutta minun mielestäni saattaa olla, että heijastus puista vaikuttaa veden väriin...mene ja tiedä näin kissan tiedoilla.
Minä olen sensijaan löytänyt oivan paikan nukahtaa kesken kaiken. Huomasin muutama päivä sitten, että kaksilahkeisilla on tapana istua lattialla ja jotenkin siinä jalkojen päällä on oikein sopiva mutka, jossa lepäilen.
Tässä on oikein mukava lepäillä. Olen sitä mieltä, että oikeastaan kaikki paikat, joissa voin olla kaksilahkeisiani lähellä, ovat sopivia minulle. En käsitä miksi kaksilahkeinen valitti toiselle kaksilahkeiselle, että häneltä puutuvat jalat. Ei minulta ainakaan puutuneet tassut.
Mielestäni tämä on kovin sopiva ja leppoisa paikka minulle. kaksilahkeinen valitti jotain kippuraan käpristyneistä polvistaan. Ehkä pitäisi asettaa myös kissa-adoptiolle yläikäraja. Jos kaksilahkeinen ei enää jaksa möyriä lattialla, sopisi valita vanha kissa taloon. Minä haluan leikkiä ja riehua. Toisinaan sanovat minulle, että olen kuin pieni lapsi. Kasvan yhdessä pikku-Julian kanssa. Ehkä meistä tulee vielä kaverukset ajan myötä.
Tänään tuoksui todella hyvältä. Kaksilahkeinen, se joka aina istuu ompelukoneen ääressä, oli tänään vaihteeksi keittiössä ja levitteli valkoista jauhetta pitkin pöytiä. Työnsin naamani valkoiseen töhnään ja yhtäkkiä minua huidottiin pöydältä pyyhkeitten kanssa alas. Ei kaksilahkeinen tosissaan ollut, vaikka riehuikin kuin pyörremyrsky. Yhtäkkiä se rupesi nauramaan, kun piteli minua yhdellä kädellä ilmassa, toinen käsi täynnä valkoista venyvää tahmaista ainetta. Kuulemma pullataikinaa oli alustamassa. minä vähän nuuhkaisin jauhoja ja naama oli valkoisena viiksiä myöten. Olen iloinen, ettei kotona ollut ketään muita näkemässä minua sillä hetkellä. Eivät ehtineet edes kameraa hakea siihen hätään. Päivä on olut melko tapahtumarikas. Nyt väsyttää. Hyvää yötä.
kaksilahkeinen haluaa taas laittaa kuvia tänne. Olivat kuulemma viettäneet todella ihanan aurinkoisen päivän miltei kotimaisissa maisemissa - ja ihan tässä meidän lähellä. Minä synnyin metsässä, joten se riittää minulle metsäelämää. Nautin enemmän sisäoloista ja joskus puutarhan puissa kiipeilyistä.
Kuulemma maisema on kuin Suomesta. En osaa sanoa niin tai näin, minä olen nähnyt vain yhden metsän enkä muista siitä kovinkaan paljoa. Olin niin pieni - vastasyntynyt.
Ei tämä minustakaan yhtään hullumpi maisema ole, mutta minun mieleeni hiukan liikaa vettä. Riittää, kun sitä on suihkualtaassa tai keittiön tiskialtaassa sen verran, että saan vähän juotavakseni.
Vesi ei kuulemma ollut vihreää, mutta minun mielestäni saattaa olla, että heijastus puista vaikuttaa veden väriin...mene ja tiedä näin kissan tiedoilla.
Minä olen sensijaan löytänyt oivan paikan nukahtaa kesken kaiken. Huomasin muutama päivä sitten, että kaksilahkeisilla on tapana istua lattialla ja jotenkin siinä jalkojen päällä on oikein sopiva mutka, jossa lepäilen.
Tässä on oikein mukava lepäillä. Olen sitä mieltä, että oikeastaan kaikki paikat, joissa voin olla kaksilahkeisiani lähellä, ovat sopivia minulle. En käsitä miksi kaksilahkeinen valitti toiselle kaksilahkeiselle, että häneltä puutuvat jalat. Ei minulta ainakaan puutuneet tassut.
Mielestäni tämä on kovin sopiva ja leppoisa paikka minulle. kaksilahkeinen valitti jotain kippuraan käpristyneistä polvistaan. Ehkä pitäisi asettaa myös kissa-adoptiolle yläikäraja. Jos kaksilahkeinen ei enää jaksa möyriä lattialla, sopisi valita vanha kissa taloon. Minä haluan leikkiä ja riehua. Toisinaan sanovat minulle, että olen kuin pieni lapsi. Kasvan yhdessä pikku-Julian kanssa. Ehkä meistä tulee vielä kaverukset ajan myötä.
Tänään tuoksui todella hyvältä. Kaksilahkeinen, se joka aina istuu ompelukoneen ääressä, oli tänään vaihteeksi keittiössä ja levitteli valkoista jauhetta pitkin pöytiä. Työnsin naamani valkoiseen töhnään ja yhtäkkiä minua huidottiin pöydältä pyyhkeitten kanssa alas. Ei kaksilahkeinen tosissaan ollut, vaikka riehuikin kuin pyörremyrsky. Yhtäkkiä se rupesi nauramaan, kun piteli minua yhdellä kädellä ilmassa, toinen käsi täynnä valkoista venyvää tahmaista ainetta. Kuulemma pullataikinaa oli alustamassa. minä vähän nuuhkaisin jauhoja ja naama oli valkoisena viiksiä myöten. Olen iloinen, ettei kotona ollut ketään muita näkemässä minua sillä hetkellä. Eivät ehtineet edes kameraa hakea siihen hätään. Päivä on olut melko tapahtumarikas. Nyt väsyttää. Hyvää yötä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)