keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Karnevaalit ovat ohi! Die Karnevalszeit ist vorbei!



1,2 miljoonaa ihmistä Kölnin karnevaalikulkuetta katsomassa!!! Kylmästä, sateisesta säästä huolimatta kölniläiset jaksavat juhlia. Kriisit ja lamat ovat kaukana ajatuksista. Täällä juhlitaan karnevaaleja yhtä innolla kuin Riossa, säästä ja lamasta viis. Paljasta ihoa näkyi vain kulkueen vaunuissa, yksi uhmakas paljaspintainen oli uskaltautunut tien varrelle, muuten kölniläiset juhlivat varsin järkevästi paksuissa tamineissa - ainakin tänä vuonna.

11 500 kulkueeseen osallistujaa, viisi tonnia karamelleja, 300 000 kukkakimppua, 700 000 suklaarasiaa ja tuhansia litroja alkoholia....poliisien mukaan tavallista enemmän humaltuneita nuoria. Eilen illalla televisiossa keskusteltiin nuorten alkoholinkäytöstä.

Ero Rion ja Kölnin karnevaaleissa ei ole yksinomaan sää tai vähäpukeiset naiset vaan politiikka. Saksalaiset ottavat karnevaaleissa kantaa politiikkaan, yhteiskunnallisiin ongelmiin ja roomalaiskatolisen kirkon toilauksiin, kuten tämä vuonna paavin ja englantilaisen piispa Williamsonin tapaukseen. Tämän päivän lehdessä oli kuva Williamsonista, kun tämä yritti lyödä nyrkillä haastattelemaan tullutta toimittajaa.

Oikea paljasjalkainen kölniläinen syntyy ja menee naimisiin "Ruusumaanantaina". Kuolemaan ehtii seuraavanakin päivänä.

Nyt olemme palanneet normaaliin päiväjärjestykseen. keskiviikkona syötiin kalaa, alkoi paasto. Kaikkialla Saksassa syödään karnevaalien jälkeisenä keskiviikkona kalaa. Niin meilläkin toimistolla.

Huomenna lennän Suomeen. Niin kauan kun edestakaisen lentolipun hinta on puolet halvempi kuin junamatka Helsingistä Rovaniemelle käyn sukulaisissa. Maksan 85 euroa meno-paluu lipusta. Junamatka maksaa 170 euroa. Aion silti pistäytyä Rovaniemellä 4 vuoden tauon jälkeen. Ehkä tapaan muutaman tutunkin. Ainakin näen miestäni parin päivän ajan...









Karnevaalit maksoivat tänä vuonna









perjantai 13. helmikuuta 2009

Talvi jatkuu täällä - Tulen Suomeen!!!

Lunta tuli tänään kuin pahimmassa siperian myräkässä. Tuntuu käsittämättömältä kuinka oikullinen sää voi olla. Pahempi kuin kiukkuinen kevätkarhu.

Vedin Marimekon makuupussitakkina kaulusta entistä korkeammalle ja puskin tuulen sisään. Saksalaiset käyttävät tyylikkäästi sateenvarjoja estääkseen lumipyryn. Käväisin ostamassa pomolleni syntymäpäivälahjaksi toimisto-voodoo-nuken neuloineen. Ihan oikean. Sellaisia on olemassa. Kokeilimme heti, mutta ainakaan vielä ei kukaan neulan saaneista ole soittanut valittaaksen kipuja vasemmalla puolella alavartaloaan....

Tilasin tänään lentoliput Suomeen. Hinta: 85,00 edestakaisin sisältäen kaikki lentokenttä- laukkujenkäsittely ja kerosiiniverot. Otan vain käsikassakan mukaan ja siihen mahtuu Ryanairin lennoilla 10 kg, kun oikeaan matkalaukkuun saa laittaa vain 5 kg lisää. Minulla ei joululomallakaan ollut kuin 8 kg verran matkatavaroita. Mitä sitä varten maksamaan matkalaukkukäsittelymaksuja. Pidän aina muutamissa kyläpaikoissa tärkeimmät tavarat säilössä. Shampoot ja meikit ovat aina mukana, vaikka en niitä matkaan pakkaisikaan. Paksua kylpytakkia en lähde turhantakia edestakaisin raahaamaan, kun sen voi jättää odottamaan. Se tarkoittaa kyllä sitä, että tavaroita on ripoteltuna kahteen maahan, mutta niinhän se on Guidollakin, joka jättää puolet tavaroistaan odottamaan jonnekin Lapin hotelliin hakeakseen sen sitten seuraavalla kerralla.

Lennän 27.02 8 päiväksi. Matka tuli hyvin yllättäen ja huomasin juuri, että Guido on samaan aikaan Suomessa, pohjoisessa työmatkalla. Emme vain ehdi tavata toisiamme, kun minä seilaan Rauman ja Turun väliä. Tapaamme toisemme sitten, kun hän ehtii kotiin ja lennämme huhtikuussa Lappiin viikoksi. Odotan innolla lomaa.

Viehättävää viikonloppua.

tiistai 10. helmikuuta 2009

Paroni von und zu Guttenbergin taitoja epäillään jo heti alussa

Saksan lehdistö on kirjoitellut varsin kyseenalaistavaan äänensävyyn paronin valinnan järkevyydestä. Vapaaherra on tähän asti selvitellyt vain perheyrityksen talouspoliittisia asioita, mutta ei kokonaisen valtion talouspolitiikkaa. Valtiovarainministerinä toimiminen on hiukan eri asia kuin perheyrityksen johtaminen. Kenties juuri nuoruus ja pelottomuus ovat niitä ominaisuuksia, joita talouspolitiikassa tarvitaan. Toisaalta minulla on hiukan sellainen mulpero olo vatsassa, että mahtaakohan tästä tulla mitään. Vapaaherra on komea nuori mies ja saa varmasti pluspisteitä ulkopolitiikassa, ainakin edustaessaan Saksaa ulkomailla, mutta valtion talouspolitiikka ei ole mikään leikkipaikka, jossa kokeillaan riittävätkö voimat ja tiedot. Ehkä joku muu ministerinpaikka voisi olla sopivampi lähtö politiikkaan.

LUNTA SATAA AIVAN VALTAVASTI: TÄÄLLÄ ON MIELETÖN MYRSKY!! Pitäisi lähteä ostamaan ruokatarvikkeita sipulipiirakkaan. En tiedä vain miten selviän edes ovesta ulos. Tuuli oli viedä kissankin parvekkeelta.Ikkunat tutiset ja verhot heiluvat tuulen voimasta. Pimeys laskeutuu tavallista aikaisemmin, kun taivas on paksuna lumipilvistä. Tiet olivat niin liukkaat, että KA:llani olisi voinut luistella. Jono eteni hyvinkin vain 5 km tuntivauhtia eikä yhtään tehnyt mieli kiukutella, että saksalaiset eivät osaa ajaa lumessa...

Jos on Rovaniemellä myräkkää niin on sitä sitten täälläkin.
Vedän tätini 25 vuotta vanhat nahkasaappaat jalkaani, Marimekon makuupussitakin ja napitan takin nenänpäätä myöten kiinni. Jos en huomenna kirjoita, olen mennyt tuulen mukana...

maanantai 9. helmikuuta 2009

aatelisherra Saksan uudeksi talousministeriksi

Karl-Theodor Maria Nikolaus Johann Jacob Philipp Wilhelm Franz Joseph Sylvester Freiherr von und zu Guttenberg

on Saksan uusi talousministeri. Vasta 37-vuotias ja vielä vuosi sitten lähes tuntematon nimi on noussut komeetan tavoin Saksan poliittiseen elämään. Parooni Karl-Theodor, Guttenbergin Vapaaherra valittiin eronneen talousministeri Michaelin Glossin paikalle tänään klo 11.00.

Saksa tuntuu seuraavan Obaman jälkiä. Politiikkaan päästetään vihdoinkin nuoria mukaan. Tosin juuri valittu nuori perheyrityksessä toiminut juristi ei ole kokematon politiikassa, vaikka hänen nimeään ei päivittäin olekaan luettu sanomalehdistä. Hänen isoisänsäkin toimi vuosina 1967-1969 valtiosihteerinä ja hänen isosetänsä teloitettiin Hitlerin vastaisesta toiminnasta.

Mielenkiintoista nähdä mitä hän saa aikaiseksi.

Berliinin filmifestivaalit Berlinale, ovat menossa ja varsinkin ns. ulkopuoliset filmit ovat tehneet vaikutuksen katsojiin. Berlinale Kamera, joka on annettu vuodesta 1986 henkilöille tai instituutioille, ojennettiin tänä vuonna ranskalaiselle elokuvaohjaajalle Claude Chabrol`lle ja saksalaiselle elokuva ja televisiotuottajalle Günter Rohrbach`ille sekä lisäksi portugalilaiselle ohjaajalle Manoel de Oliveira`lle.100-vuotias Manoel de Oliveira on vanhin yhä työskentelevä elokuvaohjaaja. Debyyttifilminsä hän julkaisi vuonna 1931 (Working on the Douro River), ja on tehnyt monia elokuvia mm. Marcell Mastroiannin, Catherine Deneuven ja Michel Piccolin kanssa.

Minä sain tänään Kotilieden tänne Saksaan ja tarkastelen asuntojen hintojen kehitystä talouskriisin näkökulmasta. Toivon tietenkin, että hinnat laskisivat että voisin hankkia sen pienen mökin Hämeestä. Olen löytänyt niin monia ihania pieniä ja isojakin mökkejä ja huviloita, etten osaa päättää minkä niistä haluaisin. Eihän minulla sen puoleen ole vielä niitä rahojakaan, mutta katsellahan voi aina etukäteen...

Kotilieden allakan mukaan tänään pitäisi siivota lääkekaappi. Olen tehnyt sen jo aikaisemmin, joten tänään aion suunnitella työhuoneeni uudeksi. Eilen tein niin kuin Kotilieden allakassa ehdotettiin, ilman että tiesin noudattavani allakan ohjeita; kirjoitin kirjeitä ja liimasin valokuva-albumia. Odotan aina kotilieden tuloa. Istun takkahuoneeseen, otan lasin valkoviiiniä ja uppoudun lehden lumoihin.

Nyt on luovutettava paikka Friedhelmille. Se ei anna hetken rauhaa vaan pyörii näppäimistöllä ja istuu hiiren päällä. Hiiren käyttäminen kissan pepun alta on hiukan vaikeaa...luovutan.


lauantai 7. helmikuuta 2009

Pullanpaistoa ja Karjalanpiirakoita

Tänään, kun NRW eli Nordrhein-Westfalen saa 2,84 miljardia taloutensa kohottamiseen, minä kohottelen pullataikinaa ja odottelen innolla pikku Iidan tapaamista. Iidan äidillä on syntymäpäivät ja lupasin leipoa karjalanpiirakoita ja pullia. Sen olen sitten tehnytkin. Eilen illalla tuli mielenkiintoinen ohjelma kalankasvatuslaitoksista. Aihe kiinnostaa, koska me rakennamme Euroopan (ehkäpä maailman) ensimmäistä suljettua kalankasvatuslaitosta. En tarkoita mitään rakenteellisesti suljettua vaan järjestelmältään suljettua kalankasvatuslaitosta. Olen maininnut tästä jo aikaisemminkin ja meidän kotisivulta löytyy lisätietoja www.ifft-eu.com.

Saksan ulkoministeri Steinmeier teki ensimmäisenä ulkoministerinä visiitin Hilaryn luokse Amerikkoihin. Euroopan päämiehet kilpailevat siitä kuka ensimmäisenä saa tavata Obaman. Hänen suosionsa on niin voimakas, että saksalaiset tekevät ryntäyksen Valkoiseen Taloon keskustellakseen Saksan ja Amerikan suhteiden parantamisesta. Bushin aikana niitä ei voinut enää parantaa. Hilary kehui Saksaa ja sai kutsun Berliiniin.

Saksa elää Skandaalin toisensa jälkeen; en voi sanoa mikä oli ensin ja mikä sitten, mutta skandaaleja riittää jokaiseen lähtöön. Paavi (myös saksalainen) on tietämättään tai tietäen ottanut askeleen siihen suuntaa, että englantilainen piispa Richard Williamson lähenisi roomalaiskatolista kirkkoa, vaikka Williamson kieltääkin natsisaksan juutalaisvainot. Williamson kuuluu ns. Piusjärjestöön ((FSSPX, lyhenne latinankielisestä nimestä: Fraternitas Sacerdotalis Sancti Pii X.) , jota Roomalais-katolinen kirkko ei tunnusta osaksi kirkkoa. Williamson on julkisesti eräässä haastattelussa sanonut, ettei usko juutalaisten vainoihin ja kaasukammioihin.

Lehdistö on käsitellyt asiaa aivan kuin Williamson kuuluisi roomalais-katolisen kirkon papistoon, ja edustaisi sitä kautta koko roomalais-katolisen kirkon mielipidettä. Järjestö perustettiin v. 1970 pitämään kiinni roomalaiskatolisen kirkon riiteistä ja opeista , jotka toinen vatikaanin konsiili v. 1962-65 on heidän mielestään unohtanut. Veljesjärjestö hylkii monia roomalais-katolisen kirkon oppeja moderneina. Veljesjärjestöön kuuluu omien ilmoitusten mukaan yli 400 pappia, joita varten on järjestetty omat pappiskoulut. Vatikaani ei tunnusta tätä järjestöä osaksi roomalais-katolista kirkkoa ja on "irtisanonut" järjestön papit ja piispat. Tämän vuoden tammikuussa paavi Benedikt XVI otti neljä ko. järjestön piispaa takaisin kirkon piiriin. Yksi näistä piispoista oli Williamson. Williamsonin lausunnosta lähti osittain lehdistön nopean reagoinnin takia varsinainen tulipalo liikkeelle ja nyt Saksan kansleri Angela Merkel on lisännyt tulta. Merkel vaatii paavia tuomitsemaan Williamsonin lausunnon ja vetämään takaisin aikomuksensa ottaa Williamson roomalais-katolisen kirkon papistoon.

Toinen skandaali on tiukasti maallinen: Saksan rautatiet ovat kontrolloineet lähes 200 000 työntekijänsä henkilökohtaisia tietoja. Rautateiden johtaja Harmut Mehdornin tulisi erota, mutta hän on vain julkisesti esittänyt anteeksipyynnön ja se nähtävästi riittää.

Sama skandaali koskee myös Saksan Telekomia, joka on tarkistanut 100 000 työntekijänsä tietoja.Telekom sanoo tehneensä näin ehkäistäkseen korruptiotapauksia. Kuinka paljon tietoja on välitetty eteenpäin, on epäselvää. Asiakkaiden pankkitietoja ja henkilökohtaisia tietoja on myyty eteenpäin. Ns. Call-centerit vaihtavat aina tietoja toistensa kanssa. Miten muuten erilaiset kaupalliset yritykset ja järjestöt voisivat soitella ihmisille, joiden tietoja ei ole edes puhelinluetteloissa?

Google tekee sitä samaa. Jokaisen kirjeeni viereen ilmestyy tietoja juuri niistä asioista, joista olen kirjeessäni maininnut. Jos kirjoitan esimerkiksi lomasta Suomessa, tai pikku Iidasta, ilmestyy kuin tyhjästä seuraavalla kerralla sivun oikeaan laitaan "lomamökkejä Suomessa" tai "edullisia vauvanvaatteita" jne. Minua seurataan kaikkialle. En voi kuitenkaan elää niin, etten pitäisi yhteyttä ihmisiin. On pakko uskaltaa kirjoittaa, vaikka tiedänkin, että tietoni tallennetaan Googlen arkistoihin. Mihin niitä käytetään, sitä en tiedä.

Nyt tiedän vain, että taikina on paisunut ja minun on leivottava pullat, ennen kuin taikina pulpahtaa yli astian reunojen.

Seuratkaapa seuraavalla kerralla kirjoittelemisianne ja katsokaa mitä oikean sivun laitaan tulee....





keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Friedhelmin edesottamuksia


nyt kun olen yksin kotona, Friedhelm saa tavallista enemmän huomiota. (Mies on Suomessa 3 viikkoa, tulee kotiin 4 päiväksi ja lähtee taas työmatkalle Lappiin...)

Koska en todellakaan ollut kissa-ihminen ennen Friedhelmin tuloa perheeseemme, en osaa oikein sanoa miten kissa-ihmiset käyttäytyvät. Olen jollain tavalla olettanut Friedhelmin olevan koira. Ajattelen vain koira. Seuraavan minua kuin koira. Tottelevan minua kuin koira. Kissat eivät ole niin kuin koirat. Silti sinnikkäästi opetin Friedhelmille miten istutaan ja annetaan tassua. Kaikki sanoivat minua hulluksi, kun koetin opettaa kissalle koiramaisia tapoja. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kissa kaipaa myös virikkeitä....Friedhelm oppi istumaan ja antaa heti tassun, kun tarjoan sen eteen herkkupalaa (kissan huumetta, uskoisin. Niin hulluna se siihen moskaan on). Kuitenkin se oppi istumaan, noin 3 kk kärsivällisen ja järjestelmällisen harjoittelun tuloksena. Oppi antamaan tassua, kun noin 1000x1000 kertaa olin sille hokenut "tassu". Ajatteli kai, että pakko sitä käpälää on kohottaa tai tuosta hokemisesta ei tule loppua.

Kun menen nukkumaan, Friedhelm odottaa makuuhuoneen ovella, kunnes valot on sammutettu ja hyppää sitten jalkopäähäni tamppaamaan ensin puolisen tuntia ja asettuu sitten takapuoleni ja polvitaipeeni väliselle alueelle lepäämään, yleensä pää peppuni päällä. Siinä nukumme kunnes jossain vaiheessa yötä käännyn ja häiritsen sen unta. Alkuaikoina se lähti sängystä ja nukkui takkahuoneessa omalla paikallaan. Nykyisin se on huomannut, että asetun aloilleni kääntymisenkin jälkeen ja uni voi jatkua.

Tänään otin sen pitkästä aikaa töihin. Se on toimistokissa ja elänyt ensimmäisen elinvuotensa toimistossamme. Silloin se ei vielä ollut minun kissani. Ja kulki ikkunasta ulos ja ovesta sisään. Nyt asiat ovat toisin ja ajatkin muuttuneet. Enää Friedhelm ei pääse ulos, kun olisi varmasti alta 5 minuutin jonkun vahtihullun alla. Kuten siivoojamme miltei, ennen kuin ehti paeta portaille ja sai uuden auton, kun entinen oli ajattu romuksi. Toimistomme kohdalla oleva suora houkuttelee rallikuskeilemaan. Onneksi useimmat selviävät kolhuitta, toiset päätyvät lammen pohjalle tai toimistomme portaikkoon rynnittyään sitä ennen paikalla seisovat autot. Siksi en halua Friedhelmin joutuvat enää toistamiseen lentokissaksi. Yksi kerta riitti.

Tänään se sai viettää päivän hiljaisessa toimistossa, kun kaikki miehet olivat neuvotteluissa ja pomon tuoli vapaa. Tosin pomon tuolin se valloittaa, vaikka pomo olisikin paikalla. Herra johtaja ottaa itselleen ihan tavallisen tuolin, ettei häiritse Friedhelmin unta...meillä kunnioitetaan kissan rauhaa...

Nyt Friedhelm nukahti viereeni, vierassänkyyn. Istun vierashuoneessa ja etsin internetistä uusia jääkaappeja. Edellisestä jäi pakastin osan ovi käteen, kun otin jääpaloja Ramazottiini. Kaappi taisi jo täyttää pyöreät vuodet, yli 10 vuotta se ainakin on, ellei enemmänkin. Edessä on uuden jääkaapin osto.

Saksassa kaikki jääkaapit on rakennettu keittiöelementtien kanssa samanlaisiksi, ettei vain kukaan tietäisi mikä kaapeista on jääkaappi ja mikä ruokakaappi. Keittiöt muutenkin ovat mukanakulkevaa tavaraa siinä missä sohva ja ruokailuryhmäkin. Jos ei entinen keittiö sovi uuteen keittiöön niin ostetaan uusi. Siksi täällä keittiökaupat voivat hyvin..Uuteen asuntoon muutettaessa keittiössä on vain seinät ja vesijohdot ja sähköpistorasiat. Kaikki kaapit, koneet ja liesituulettimet, pesualtaat jne pitää jokaisen tuoda aina mukanaan.Meillä on talon omistajien ostama keittiö, koska muu ei tänne olisi sopinut. Myimme oman keittiömme taloomme muuttaneille uusille asukkaille. Onneksemme he halusivat sen. Muuten olisimme joutuneet purkamaan sen viimeistä komeroa ja konetta myöten ja etsimään keittiölle jostain uudet ostajat tai yksinkertaisesti hävittämään sen..

Ups, on keskiyö ja minun pitää herättää Friedhelm, että pääsemme nukkumaan. Ostin tänään hamekankaan ja katsoin burdan sivuilta uusia malleja. Jos joku on kiinnostunut ompelemisesta, suosittelen tätä sivua: www.burdafashion.com tai www.burdamode.de
Molemmilta sivuilta löytyy todella ihania malleja ja lisäksi voi selata vanhoja Burda lehtiä arkiston sivuilta.

Hyviä öitä.

maanantai 2. helmikuuta 2009

sakotus liikennerikkomuksista koveni 1.2.09 lähtien

Saksassa astui uudet sakkorajat voimaan helmikuun 1. päivästä lähtien. Tähän asti olen vain ihmetellyt miten erilaiset (ja laimeat) sakot täällä saa erinäisistä liikennerikkomuksita verraten Suomen sakotusjärjestelmään.Saksaa on pidetty eräänlaisena sakkoparatiisina. Ajatellaan esimerkiksi rekkakuskia, joka ajon aikana leikkaa varpaankynsiä, rummuttaa sylissään bongorumpuja ja pitää kännykkää korvan ja olkapään välissä soittaakseen vaimolleen/tyttöystävälleen/anopilleen tai vaikkapa naapurilleen on saanut tähän mennessä 30-50 euron sakot liikenteen vaarantamisesta.

Nyt liikennerikkomuksista saa helmikuun alusta lähtien "hiukan" kovemmat sakot. Esimerkiksi punaisia päin ajamisesta joutuu pulittamaan 200 euroa ja saa 4 pistettä Flensburgin rekisteriin (Flensburgissa on ns. liikennerekisteri, jossa erilaisista liikennerikkomuksista on tarkat ohjeet. Jos saa tarpeeksi Flensburgin pisteitä (13) joutuu käymään läpi liikennekasvatuksellisen seminaarin tai pahemmasta tapauksessa toistuneista rikkomuksista liikennepsykologin käsittelyssä ym. ym.) Siis punaisista läpiajaneille 200 euroa ja jos samalla vielä vaarantaa muuta liikennettä joutuu maksamaan 320 euroa ja saa 4 pistettä ja yhden kuukauden ajokiellon. Jos taas kiireissään ohittaa oikealta kaupungin sisäisessä liikenteessä toisen auton joutuu maksamaan 50 euroa ja kaupungin ulkopuolella samasta ohituksesta 100 euroa. Saksassa EI saa ohittaa OIKEALTA, vaikka vasemmalla ajava ajaisikin hitammin. Ellei sitten ole kaistalla joka johtaa oikealle...

Jos yrität kiireisenä päästä muiden ohi autobahnilla käyttämällä ns. seisontakaistaa ja poliisi saa sinut kiinni, joudut maksamaan 75 euroa. Useimmat kiireiset tai ruuhkassa seisovat käyttävät tätä keinoa päästäkseen nopeammin ulosajotielle, vaikka matkaa ulosajokohtaan olisi vielä 5 kilometriä....

Alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisesta saa nyt entistä tuntuvammat sakot. Promilleraja on 0,5 ja jos sen yli menee tuonne 1,09 promilleen, sakot nousevat entisestä 250 eurosta 500 euroon. Lisäksi tulee 4 pistettä ja vähintään 3 kk ajokielto riippuen siitä kuinka monennetta kertaa on ehtinyt ajaa humalassa.

Liian painavasta kaasujalasta rangaistaan nyt entistä tiukemmin. Kaupunkialueen ulkopuolella esimerkiksi 51 km / h ylitetty nopeus rapsauttaa 240 euron sakot (ennen 150€)Kaupungin sisällä sakot ovat vielä kovemmat.Saksalaiset saavat tottua siihen, että ylinopeuksista ei selviä enää 15 eurolla.

Monet suomalaiset ystävät kysyvät usein onko täällä lainkaan nopeusrajoituksia, kun kaikki ajavat niin lujaa. Totta kai meillä on nopeusrajoitukset. Yleensä kaupunkialueella saa ajaa 50 km tunnissa ja paikoilla, joissa on päiväkoteja tai kouluja, nopeusrajoitukset ovat 30km tunnissa ja näillä paikoilla kontrollikin on tiukkaa. Saksassa on noin 7000 km moottoriteitä, joissa ei ole rajoituksia, muualla rajoitukset ovat 130 km tunnissa ja vuoteen 2010 mennessä EU yrittää saada Saksaankin yhtenäisen nopeusrajoituksen moottoriteille. Tavoitteena on saada liikennekuolemien määrä vähenemään 3.750 vuodessa. Tilanne on parantunut huomattavasti 1970-luvulta, jolloin vuosittain liikenteessä kuoli yli 21.000 ihmistä. Vuonna 2007 liikennekuolemia oli "enää" vajaa 5000. 70-luvulta tähän päivään tilanne on parantunut huomattavasti, mutta silti Saksan maanteiltä löytyy ihmisiä, joiden mielestä muut eivät osaa muuta kuin hidastella ja ajaa väärällä kaistalla ja hidastaa muiden menoa...Minua hirvitti lähteä ensimmäisiä kertoja autobahnille, mutta nykyisin olen oppinut, että takapeiliin pitää vilkuilla enemmän kuin eteensä...260 km tunnissa ajavat Porsche on nopeammin takapuskurissa kiinni kuin osaa aavistaakaan.

Tänään oli lievästi talvinen päivä. Lontoon kaltaisia lumisateita emme ole saaneet vielä, mutta kylmenevää on luvassa. Tänä vuonna talvi on tuntunut lähes oikealta talvelta. Ainakin on ollut viime vuotista kylmempää. Pidän jonkinlaista sääpäiväkirjaa. Tänä aamuna oli herätessä (6.30 meidän aikaa) -2 astetta. Kun muutimme tänne vuonna 1993 helmikuun 27 päivä, sää oli huomattavasti lämpimämpää. Muistan istuneeni t-paidassa lasten kanssa leikkipuistossa (maaliskuun alkupuolella) ja nauttineeni lämpimistä kevätpäivistä. Nyt menen mielummin saunaan tai kylpyammeeseen kuin puolialastomana pihalle.Sää muuttuu täällä kuitenkin nopeasti. Ennen kuin ehtii tajuamaan, talvisää on muuttunut lämpimäksi kevätpäiväksi. Tulppaanin alut ovat jo nostaneet päätään kukkapenkissäni, vaikka välillä pakkasta oli -20 astetta, öisin. En usko, että ne ovat kuitenkaan paleltuneet.

Viinilasini on tyhjä. Burdan vaatemallisto odottaa keittiönpöydällä. Ostin uusia tilkkukankaita ja päässä pyörii sata hyvää ideaa, jotka pitäisi toteuttaa. En vain oikein tiedä mistä aloitan.

Lähden kissalaiseni kanssa alakertaan.
Hyvää yötä!