Olemme palanneet takaisin Saksaan ihanan Suomen loman jälkeen. Imatran Valtionhotelli on todella upea paikka viettää joulu. Muistelimme äidin kanssa monia Valtionhotellissa vietettyjä jouluja, kun äiti oli jouluemäntänä. Niistä jouluista on meille syntynyt hyviä ystävyyssuhteita hotellin vieraiden kanssa.
Nyt olemme taas kotona, Saksan pakkasissa. Tänä aamuna mittari näytti "vain" -9, kun eilen oli -20 astetta. Kuka puhuu vielä ilmanston lämpenemisestä!!! Pakkasiin päin tässä ollaan menossa. Lunta on kuin Lapissa konsanaan. Narskui ja narisi kenkien alla, kun aamuhämärissä menin talliin hakemaan autoa. Ihmiset nurisevat, kun autot eivät liikahda, mutta minä nautin suunnattomasti kirkkaasta auringonpaisteesta ja hohtavista hangista. En muista koska meillä olisi ollut näin kylmää. Lunta on sen sijaan ollut lähes joka talvi jonkun verran, mutta nyt meillä on aivan OIKEA talvi tulipalopakkasineen. Kaupoista ovat loppuneet niin pipot kuin kelkatkin. Kävimme tänään ostamassa Guidolle uudet talvivaatteet ja hyllyt ammottivat tyhjyyttään. Paitoja oli tasan 2 kappaletta, housuja muutama enemmän, myssyjä yksi ainoa ja hiihtohanskoja löytyi parit kymmenet.
Uusi Vuosi on juhlittu italialaisessa ravintolassamme (siis kylämme italialaisessa ravintolassa).Mukana Hämeenlinnasta vahvistusjoukkoa. Adan ja Enzon paikasta on tullut myös hämeenlinnalais(ten) kantapaikka! Kuva on otettu juhlapuffetin vierestä ennen kuin ryntäsimme syömään. Systeemi oli sellainen, että jokainen vieras maksoi 50 euroa ja sai syödä ja juoda niin paljon kuin halusi. Palvelu pelasi omaehtoisesti eli jokainen haki oluensa ja viininsä itse. Mitä mahtaisi sanoa suomen laki siihen, kun asiakkaat ryntäisivät tiskin taakse hakemaan viininsä (ilman, että mitattaisiin ensin metallikippoon...) eikä KUKAAN ollut edes humalassa. Silti meillä oli hauskaa ja tanssimme aamu yön tunneille. neljän aikaan pesimme vielä yhdessä lasit ja haukotellen siivosimme paikat ennen kotiin lähtöä.
Nyt on edessä housujen lyhentäminen. Paluu arkeen tapahtui kivuttomasti. Vuoden vaihteen jälkeen huomasin yhden vuoden taas umpeutuneen - täytin 52 vuotta eikä se tunnu missään. Ilmoittauduin Pilatekseen ja päätin vähentää suklaan syöntiä. Karnevaalitkin alkoivat heti rytinällä. hämeenlinnalaisvahvistuksen kanssa juhlimme ensimmäistä karnevaali-istuntoa 3.1. Sain synttärilahjaksi liput istuntoon. Ensi viikolla on seuraava istunto Kölnissä..
Nyt lähden syömään. Ja Annan housuja lyhentämään. Huomenna on kampaaja ja perjantaina menen syömään tulevan vävy-pojan ravintolaan. Lauantaina olemme Hollannissa rovaniemeläisen tyttökaverini luona, katsomassa kummilastani Maijaa, joka on täyttänyt jo 10 vuotta. Ja on tosi napakka tyttö. Kuten lappilaisten pitääkin olla - vaikka onkin hollantilainen.
Siis hyvät illan jatkot ja hyvät vuoden alut..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti