Sumuinen sunnunta aamu

Yöpaidassa läpi sunnuntain!!!

Sisareni lähetti linkin Suomen television Onnellisuus-ohjelmaan. Mielenkiintoinen, vaikka täällä Saksassa ohjelmaa en näekään. Jokainen ihminen kysyy aina uudelleen ja uudelleen saman kysymyksen: "Olenko minä onnellinen"? - "mitä onnellisuus pitää sisällään"?

Onni on kiinni arkisista asioista. Mielen ja ruumiin tasapainosta. Pienistä värikkäistä hetkistä. Yksin tai yhdessä. Tuoksuista, jotka tuovat mieleen muistoja vuosien takaa. Yksi lyhyt onnen hetki seuraa läpi elämän.

Luin tädiltäni 50-vuotislahjaksi saamaani kirjaa: Lämpöä ja Valoa" Runoja iltojen hämärään. Sen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen ja kuvat ovat niitä hämäränlämpöisiä tunnelmia, jotka Minna Immonen loihtii uskomattoman kevyellä tavalla. Kirja on lempilukemistani. Kun avasin kirjan tänään, eteeni aukeni kohta: "Jos saisin yhden aamun ja yhden maiseman, niin miten valitsisin parhaan ja kauneimman?"

On vaikea sanoa mikä elämäni hetkistä ja aamuista on ollut se kaunein ja minkä haluaisin elää uudelleen, mutta näitä hetkiä pikku Iidan kanssa en hennoisi antaa mistään hinnasta pois muistoistani. Minusta on selvästi tullut mummi. Mummit katsovat elämäänsä eteenpäin pienten varpaiden ja sormien lomasta, muistellen kuinka omien lasten kehittyminen jäi kaiken arkisen kiireen alle, huomaamattomiin. Nyt on toinen asenne elämään ja sen nopeuteen. Pienen lapsen kehityksen seuraaminen on uskomattoman hauskaa, kun keskittyy vain yhteen asiaan. Kun ei tarvitse enää kaksi, kolmin ja nelinkäsin selviytyä tiskistä, vaipanvaihdosta, koirien luiden poisheittelyistä, kirkon ovien avaamisesta turisteille sunnuntai aamuna ennen kukonlaulua....On vain pieni lapsenlapsi, jonka näkee aivan toisin silmin ja uudella rauhallisuudella.

"Kauneinta mitä näen
on sinun katseesi.
Kauneinta mitä kuulen
on sinun äänesi.
Kauneinta mitä tiedän
- kaikki on sinussa.
Enemmän kuin mitä koskaan
osasin toivoa."

Ja nyt lähden ompelemaan Iidalle housuja!!!