Kuin kirkkaalta taivaalta kesäisenä päivänä salamanisku. Ennalta aavistamatta pamahtaa päähän, että NYT on aika tehdä jotain. Olen varma, että näin tapahtuu muillekin kuin vain minulle. Tulee sellainen tunne, että joku ympäristössä ei sovi yhteen. Se ei kuitenkaan ole oma mies. Sitä ei tarvitse vaihtaa. Ompeluhuoneen siivoaminen, raivaaminen, vanhan kulahtaneen kaapin purkaminen ja uusien ostaminen ei olisi ilman tuota tomeraa miestä käynyt. Ikeaankin lähti ihan pyytämättä. En olisi uskaltanut ehdottaa, että lähtisimme hänen vapaapäivänään Ikeaan katsomaan uusia hyllyjä kankailleni. Mikä lie ihmeellinen päähänpisto hänelle tuli, kun hän yllättäen kysyi olisiko minulla mitään sitä vastaan, että katsoisimme uusia hyllyjä sekä hänen vanhemmilleen että meille. Vaikka olisi ollutkin jotain tärkeää tekemistä en olisi ikipäivinä sanonut EI sellaiselle ehdotukselle. Vuosisadassa ei joka päivä tule vastaan tilannetta, että mies vapaaehtoisesti uhraisi vapaapäivästään muutaman tunnin IKEAAN. Ainakin meidän perheessä se on välttämätön paha, jonne mennään vain äärimmäisen pakon edessä. Yleensä sellaiset ostokset olen tehnyt hänen matkoilla ollessaan.
Koko ompeluhuone on tyhjennetty yläkerran eteisaulaan. Läpipääsyyn tarvittiin jo aitajuoksijan taidot.
Suurinosa laatikoista (täynnä kankaita nekin) siirtyi vierashuoneeseen odottamaan uusien hyllyjen tuloa. Tähän huoneeseen tulee myös lapsille leikkikauppa. Olen laittanut huoneen perälle nukkekodin ja kauppaleikin ja pienen keittiön, jossa lapset voivat leikkiä. Tavararöykkiöiden takaa ei kuitenkaan näe mitään.
Kaikkiin laatikoihin on laitettu selvästi nimet. On olemassa muovilaatikoita, jotka voin scannata kamerallani ja laittaa muistiin mitä missäkin laatikossa on ja missä laatikot ovat. Sitten ei muuta kuin kännykästä tiedot ulos ja löydän heti mitä missäkin on. Käytän kaikki pienet kenkälaatikot ja joululahjalaatikot, koska ne ovat tukevia ja ilmaisia.
Tänään oli muuttopäivä anoppilassa. Alan kallistua pumpattavien huonekalujen kannalle. yli 3 metrin sohva, vaikka purettunakin, on melkoinen kimpale siirrettäväksi mutkikkaita portaita pitkin alakertaan. Onneksi osakseni jäi vain lasten pitäminen poissa jaloista.
Huomenna kootaan uudet Expedit-hyllyt. Ne kulkeutuvat pakkauksissa kolmanteen kerrokseen. Saksalaiset talot on rakennettu niin, että kellari kerroksesta lähdetään 1,2,3 kerrosta ylöspäin ja minun työhuoneeni on siellä ylimmässä, jonne päästäkseen on kiivettävä noin 60 askelmaa. Viimeiset kapeat ja kierteiset kuin kirkontornin portaat.
1 kommentti:
Kiva seurata ompeluhuoneesi sisustamista, minäkin vaihdoin huonetta viime vuoden lopussa ja samanlaista tavara-aitojen ylittämistä meilläkin oli. Kalusteita en uusinut kun hyvin sopivat isompaan huoneeseen.
Lähetä kommentti