lauantai 2. kesäkuuta 2012

kleine Füsse - kleine Socken

Käsityöliikkeen ohi käveleminen on MAHDOTONTA! Olen varma, että liikkeessä on joku erikoislaatuinen magneetti, joka vetää kaikessa rauhassa kadulla kävelevät, käsitöitä tekevät, käsitöistä ajattelevat tai käsitöitä suunnittelevat sisäänsä kuin Mobydick Nooan vatsaansa.
En pääse käsityöliikkeen ohi menemättä sisään. Torstaina jopa autoni hiljensi kangaskaupan kohdalla ja ajautui omatoimisesti parkkipaikalle. Nousin autosta kuin pienessä transsissa ja jalkani veivät minut tien yli kuin Anatevkan Tevjan vanha maitohevonen. Astuin sisään kangaskauppaan ja hengitin syvään värien kirjoa, silittelin kangaspakkoja kuin ne olisivat olleet kallisarvoisia helmiä, katseeni harhaili hyllyissä, KANKAITA, LANKOJA, NAPPEJA....huokasin syvään ja yritin rauhoittaa sydäntäni. En ollut kultasepänliikkeessä ostamassa 23.000 euron käätyjä vaan ihan tavallisessa kangaskaupassa...ja silti kädet hikosivat, kun hiplasin värikkäitä nalle-nappeja ja pitelin kädessäni silkkilankakeriä.

Ulkona seistessäni huomasin kantavani kahta isoa kassia kädessäni...kankaita, lankoja ja muuta pientä tilpehööriä, jota välttämättä tarvitsin. kotonahan ei ole juuri minkäänlaista kangaspalaa. Ei miestenpaitoja, joista tehdä mekkoja, ei nappeja, ei vetoketjuja eikä hakasia. Niitä ei käsityöläisen kotona ole koskaan liikaa. Jotkut naiset keräävät käsilaukkuja, kenkiä tai käsineitä. Minä kerään nappeja, vetoketjuja, kangaspaloja ja lankoja. (äh, joskus myös kenkiin sopivia käsilaukkujakin, mutta se on sitten toinen juttu se )

Eilen illalla näpertelin uudesta puuvillalangasta pienen pienen tossun, toinen on vielä puikoilla. Ohjeen löysin eräästä blogista, nimeltä "puikkojen polut". Sieltä löytyy tarkka ohje näihin tosi söpöihin ja erittäin yksinkertaisiin tossuihin. Kannattaa katsoa.


Uudelle pienelle tulokkaalle on sitten tossut valmiina, kunhan jalka kasvaa. Taidan laitaa tossun taakse kuminauhan, että ne pysyvät paremmin jalassa. Vauvanpeitto alkaa saada muotoa. Teen tällä kertaa isoja neliöitä, joihin kiinnitän aplikoimalla (koneella) erilaisia kuvioita. Kuviot liimaan ensin "liimapaperilla" ja ompelen sen jälkeen koneella.

vauvanpeittoon neliöt. kaikki vanhat kangaspalat on nyt käytössä.
ja iltapäivällä valmistui toinenkin tossu. Ei tarvitse olla edes tarkkasilmäinen huomatakseen virheen: toinen tossu on ommeltu väärinpäin yhteen. Kumpi??? Tai sitten voisin sanoa, että se on tarkoituksella, että näin tietää kumpi tossuista on oikeaan ja kumpi vasempaan jalkaan!

Kävimme Düsseldorfissa päivällä. Siellä on Japani-päivät. Viikonloppu täynnä kaikkea mahdollista Japaniin liittyvää ja tänä iltana valtava ilotulitus. Emme päässeet edes kaupunkiin, kun kaikki tiet ja parkkipaikat olivat tukossa. Guido ei ole kaikkein kärsivällisin autojonossa istuja, joten puolen tunnin jonotus parkkitaloon loppui siihen, että ajoimme samantien ulos - ennen kuin edes pääsimme varsinaisesti sisäänkään. Ja kotiin puutarhaan hermoja lepuuttamaan. Nyt katsomme Japani-päivän ohjelmaa telkkarista. Ehkä se on syy tossujen nurinkurisuuteen. En jaksanut keskittyä tossuihin, kun katsoin japanilaisia rummuttajia ja Manga-tyttöjä.

Oikein kaunista ja auringontäyttämää viikonloppua - huomenna kuulemma sataa, mitä on vaikea uskoa kauniina kesäisenä iltana, kun taivaalla ei liikahda pieninkään pilvenhuitale.




Ei kommentteja: