perjantai 15. huhtikuuta 2011

Tänään Japanissa


Magnoliapuu ja valkokirsikkapuu kukassa


Auringossa 18 astetta plussan puolella, sininen taivas - ainakin aamupäivän. Katukahvilassa leppoisassa keväisessä tunnelmassa cappucinoa nautiskellen. Tyttöystäväni Lahdesta on kylässä ja kävimme Leverkusenin Japanilaisessa puutarhassa nauttimassa kirsikkapuiden vaaleanpunaisesta loistosta. Kamelian tummanpunaiset kukat toivat mieleen Greta Garbon viimeisillään Kamelianaisessa!

Kevät on parhaimmillaan juuri nyt. Puut ovat heleänvihreässä vaipassa ja luovat metsään keijumaisen tunnelman. Puutarhat loistavat tulppaaneita eri väreissä, narsissit alkavat olla kukintansa kukkineet ja tilalle tulevat Atsalean punaiset, vaaleanpunaiset, vaaleansiniset ja valkoiset kukat. Aina on joku kukassa kun toinen on kukintansa jo päättänyt. Pitkin ja poikin nurmikkoa hyppelivät pienet kaniinit. Sirkka-Liisan mielestä niitä ei kannatanut vielä ottaa  kiinni, kun olivat niin surkean pikkuruisia. Ei niistä olisi ollut edes "sormi-ruuiksi". Jos minä olisin sytyttänyt nurmikolle nuotion, olisi Sirkka-Liisa juossut muutaman kaniinin kiinni. Koska en sittenkään suostunut sytyttää nuotiota keskelle Bayerin tehtaan puistoa, ei Sirkka-Liisankaan tarvinnut juosta kaniinien perässä, saati kyniä niitä. Nälän tunteen nostaessa päätään - tai siis kurninnan muuttuessa murinaksi, ajoimme Kölniin. Parkkitaloon ja kadulle. Ensimmäinen ravintola sattui olemaan Kadinsky. Nimi toi mieleen taiteilijan ja me taidesielut suunnistimme sinne syömään possulautasta. Ravintolan ainoina asiakkaina saimme erinomaisen palvelun. Possuschnitzeli jäger sosen kanssa eli sienikastikkeella maistui ihan mukavalta  eikä kukkarokaan kevennyt kuin 6 eurolla.

Sen jälkeen jaksoikiin sitten taas talsia pitkin Colonia Ara Agrippinensiumin katuja, kuten muinaiset roomalaiset aikoinaan. Parkkitalon seinäkin oli vielä roomalaisten pystyttämä! Ajopelit vähän niistä ajoista muuttuneet. Kenkiä koiteltiin, mutta mitään ei sitten ostettu. Katukuvassa näkyi nuorilla neitosilla legginsit ja korkkarit miltei 80-luvun muotiin. Ollaan taas tultu takaisin muodissa. Käväistään oikeassa Vintage kaupassa, mutta Sirkka-Liisa sanoi, että ei täältä meille mitään löydy, nämä on jo nähty 60-luvulla. Tuli vähän ahdistava olo, että ollaanko sitä niin vanhoja. Ei tietenkään. Mitäs me 50-kymppiset ja vähän päälle, kun turkkilaiset nuoret pojat viheltelee perään....

Huomenna jatketaan kaupunkikierrosta Bergisch Gladbachissa. Lelukauppoja kun ei Kölnistä löytynyt.
Aamulla sämpylänhakumatkalla käytiin Aldista ostamassa tulppaaneita, kun ei niitä tarpeeksi puutarhoissa riittänyt. Piti saada vielä aamiaispöytäänkin väriä.






2 kommenttia:

Keijo kirjoitti...

Heippa, kun aloin tuota blogia lueskelemaan luulin sinun matkustaneen Japaniin. Niin toden mukaisia kuvat olivat. Onhan tuo muoti tullut aikojen takaa uudellen esille. Sanotaanhan sitä muutenkin jotta historia toistaa itseään. On teidän kevät paljon edellä meidän pohjoisen asukkaiden kevääseen verrattuna.

elämää Saksalaismetsissä kirjoitti...

kyllä kevät on pitkällä meidänkin aikataulun suhteen. Voikukat kukkivat pelloilla.Hyvä, ettivät levitä siemeniään.