Abends sitze ich oben in meinem Nähzimmer und suche neue Farben und Stoffe, die ich für die Brotkörbchen und Taschen benutzen kann. Bald muss ich wieder die letzten Hemden von meinem Mann rausholen.
Gestern habe ich noch zwei alte Hemden und einige andere "Lumpen" für meine neue Handtasche gebraucht. Es ist fast wie eine Sucht, die mich weiterführt; immer neue Sachen zu nähen und zu stricken. Oder vielleicht ist es einfach Stressabbau.Aber es macht Spaß und so lange es Spaß macht, freue ich mich was neues zu kreieren.
Gestern lief ich zwischen den Wohnzimmer und Nähzimmer hin und her (das Treppensteigen ist mein Fitness-studio) um meine Halbfertige Patchworkteile zu nähen und bügeln. Da könnte mein Mann ein bisschen an mich denken und einen anderen Abend für seine Bügelwäsche nehmen...oder wir müssen bald zwei Bügelbret und Bügeleisen kaufen. Vielleicht wäre das ein passendes Weihnachtsgeschenk für meinen Mann. Da würde er sich bestimmt riesig freuen.
Päässä kierivät vain kangasnäytteet ja miesten paidat. Aivot työskentelevät taukoamatta mitä uutta voisi paidoista ja lakanoista tehdä. uusi käsilaukkuni valmistui eilen illalla televisiota seuratessa. Vähän väliä hypin olohuoneen ja yläkerran työhuoneen välillä, kun ommellut osat piti silittää ja mies piti silityslautaa varattuna omia paitojaan silittäessä. Voisi vähän edes ajatella vaimoaan, ja silittää paitansa jonain muuna iltana....Täytyy kai ostaa hänelle uusi silityslauta ja silitysrauta joululahjaksi.
Sää ei suosinut eilen ulkoilua, joten hyvällä omalla tunnolla saatoin keskittyä ompeluun. Sekin on eräänlaista aivovoimistelua, kun istun kangaskasan vieressä, lajittelen kankaita värien mukaan ja mietin mitä kaikkea niistä voi tehdä. Luin eräästä japanilaisesta avioparista, jotka tekivät tilkkutöitä eivätkä koskaan heittäneet pienintäkään tilkkua pois. En ole aivan yhtä säästäväinen tilkkujeni suhteen. Mietin mitä langat maksavat ennenkuin pienen pienet palaset on ommeltu yhteen. Roskakorini täyttyy silloin tällöin kangassuikaleista, joita ei enää pysty käyttämään mihinkään. Olen kuitenkin laittanut koneeni viereen pienen kangaspussin, johon heitän pienetkin poisleikatut kangaspalaset. Niistä tulee jossain vaiheessa joku uusi työ.
Samalla töitä tehdässä tulee kuunneltua myös uutisia. Saksa ottaa taas vastaan Ranskan atomivoimaloiden jätteet eivätkä omatkaan jätteet löydä tietä turvallisiin säilytyspaikkoihin, joten ymmärrän ihmisten kiukun hallituksen ikuisia petettyjä lupauksia kohtaan ydinvoimalan lakkauttamisen ja käyttöajan lyhentämisen suhteen. Kanslerimme pidentää ydinvoimaloiden käyttöaikaa jopa 15 vuodella. Samalla ydinjätteiden säilytysongelma vain pahenee, kun maanalaiset luolat vuotavat ja suolavesi ruostuttaa säilytysastiat.
Joka vuosi syntyy Saksan ydinvoimaloista 400 tonnia radioaktiivista jätettä, joka siirretään välivarastoihin, kun kukaan ei tiedä mitä jätteelle loppujen lopuksi pitää tehdä. Vuodesta 2005 lähtien jätettä ei saa viedä ulkomaille uudelleenkäsittelyä tai jatkokäsittelyä varten. Tällä hetkellä Saksassa on 16 välivarastoa, joihin jäte siirretään. Vuoteen 2030 mennessä Saksassa on 24.000 kuutiometriä radioaktiivista jätettä, jota pitäisi jotenkin sulloa johonkin turvaan!
mitä kuuluu Suomen atomivoimalasuunnitelmille? tuskin yhtään sen parempaa kuin Saksan ydinjäteongelmalle. Mitä tapahtui päättäjien pääkopassa, kun Tsernobylin ydinonnettomuuden jälkeen luvattiin Suomessakin kaikki ydinvoimalat lakkauttaa ja uusien rakentaminen kieltää. Kun aikaa on kulunut tarpeeksi, kauhukuvat kuolevista ja kituvista ihmisistä katoavat ihmisten mielistä ja ydinvoimasta tulee taas "vihreää" voimaa. Olisiko mahdollista, että jokainen energian kuluttaja - tarkoittaa siis kaikkia meitä yksilöitä, ihmisiä, jotka kulutamme tuota energiaa - miettisi mihin sitä sähköä todella tarvitsee omassa kodissaan. Onko pakko hankkia aina tehokkaampi vedenkeitin, kiharrin,munankeitin,sähköllä toimiva lihaleikkuri, purkinavaaja jne. Kai sitä vielä jotain voi tehdä käsivoiminkin, ainakin avata ananastölkin tai pari.
Ehkä tämä riittää tämänkertaisesta yleisvalistuksesta. Päivän piristykseksi pari kuvaa Friedhelmistä, jonka mielestä Schleckerin pahvilaatikko on oivallinen nukkumapaikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti