Pitkäperjantai on luminen ja pitkä

Lunta tulee kuin Lapissa aikoinaan. Luin päivä-sää-muistikirjaani, johon teen silloin tällöin tärkeistä asioista merkintöjä. Vuonna 2003 oli maaliskuun lopulla +20 astetta ja voikukat kukkivat Kölnissä. Vuonna 2005 oli myös upea ilma ja lämmintä 14,3 astetta ja 2009 mittari näytti jopa +24 astetta virallisen ilmoituksen mukaan!

Kuulemma Suomessa voi maaliksuun lopulla nähdä jopa nokkosperhosen lämpimällä seinällä. Enpä ole vielä nähnyt minkään väristä siivenvärisyttäjää. Laitoin linnuillekin uudet talipallot kuuseen.Näinköhän olemme menossa uuteen jääkauteeen. Ainakin talveenpäin on kalenteri siirtynyt.

Kuuntelin aamulla Lappeenrannan ortodoksisesta kirkosta nauhoitetun jumalanpalveluksen vuodelta 2011, jossa ex-mieheni oli kanttorina. Kumma juttu, että tunnistin vielä äänen vaikka en tiennyt kuka oli kanttorina. Muuten olen viettänyt aika tavanomaista perjantaita. Olen raivannut ompeluhuoneeni ja siihen hupsahti koko päivä, mutta mitä muuta voi tällaisena lumisateisena talvipäivänä tehdä, kun maa on valkoinen ja tuntuu kuin joulu lähestyisi vaikka nyt pitäisi olla jo virallisesti kevät.

Olen ommellut ja myynytkin kassejani. Jos kaikki menee hyvin niin saan uuden työpaikan. Minulla ei ole sairaslomaa, koska olen työtön, voin mennä töihin siis milloin vain.

Frieda aamiaista nauttimassa. täytyi kahdesti katsoa ennen kuin uskoin, ettei tässä ole Friedhelm vaan Frieda.

Kaksi lautastablettia yhteen ommeltuna tulee yksi kassi. Toinen puoli on vaalea ja toinen puoli tumma. Leikkasin marimekon Unikkokankaasta kukkasen piristykseksi.

Kassin toinen puoli, jossa on sinisestä tabletista tehty tasku. Sisällä tietenkin tasku ja avaimenpidike. Kassin kantohihnat leikkasin mustasta hameesta, jota en enää halunnut pitää. Kaikki siis taas uusiotavaraa.

Meillä on voimisteltu kovasti viime viikon sunnuntaina. Koko lapsenlapsikaarti oli yhtäaikaa leikkimässä ja meillä oli taas oikein onnistunut ostosreissu Iidan kanssa. Olohuoneen pöytä muuttui hetkessä pikkuputiikiksi ja Iida tehosti myyntiä jakamalla satasia kassasta!!

Kovasti tehtiin kärrynpyöriä ja siltoja ja sänky sai toimia tilapäisenä hyppylinnana. Onneksi 2mx2m sänky riittää hyvin kahden pienen pomppulinnaksi.

Kävin viime maanantaina taas sairaalassa tarkastuksessa ja verikokeissa. Lääkärin mielestä pitäisi lihoa pari kiloa. Maksansiirron jälkeen ruokahalu on kadonnut tai sitten ruokahaluttomuus johtuu pelosta. Ruokailun jälkeen vatsa on aina kipeä ja jos olen syömättä, ei kramppejakaan tule. Siis syöminen on jäänyt yleensä aamupalaan. Sain tippoja, jotka helpottavat pahoinvointia ja kramppeja. Luin sivuvaikutukset ja päätin jättää tipat pulloon. En voisi ajaa autoa, koska tipat vaikuttavat reaktiokykyyni. Yritän vain pakottaa itseni syömään. Et kyt wie et kyt - tapahtuu niin kuin tapahtuu - kuten kölniläinen sanoo. En ole ollut yhteydessä muihin siirtopotilaisiin että tietäisin onko muillakin ollut samoja ongelmia. Lääkärini sanoi, että useimmiten ongelmat ovat päinvastaisia; ylipaino yllättää, kun ruoka taas maistuu. Ultraäänikuvauksessa todettiin, että maksani on täydellinen ja toimii kuin se olisi omani. Vain kerran mieleeni putkahti ajatus siitä, että minulla on vieras maksa. Ajatus,jota ei saa päästää mieleensä. Olen itsekin yhä vielä elinluovuttaja, ja sain kuulla, että jopa minun maksani voidaan siirtää jollekin toiselle kuolemani jälkeen. Se olisi sitten jo kolmas kerta, kun maksa menisi kiertoon. Muut kierrättävät vaatteensa, minä elimeni.  Täytyy elää mahdollisimman terveellisesti, että siitä olisi iloa vielä jollekin toisellekin.

Olemme varanneet lomamatkan Gardajärvelle syyskuussa. Silloin ei ole enää niin kuumaa. En saa oleskella auringossa ihosyöpäriskin takia. Ainakin vaatevarastoni uusiutuu! Ompelen pitkiä housuja väljistä kankaista, pitkähihaisia paitoja ja pitkiä hameita kesäpäivien varalta. Olen varma, että jonain päivänä tämä lumisadekin loppuu ja meille tulee KESÄ.

Sisareni tytär kävi Düsseldorfista viikonloppuna. Olipa pirteä pyrähdys. Olin jo kaivannut Lumia. Saksan sitkeä flunssa-aalto piti häntäkin otteessaan eikä hän uskaltanut tulla meille, kun vastustuskykyni on täysin nollassa. En ole vieläkään uskaltanut kulkea bussilla tai junalla. Jokainen aivastus saattaisi merkitä minulle taas sairaalareissua enkä mitenkään välttämättä kaipaa takaisin teholle.

TÄNÄÄN v. 1886 Coca-Cola sai koostumuksensa. Jätän Colan pojalleni ja tartun vesipulloon. 3 litraa päivässä pitää juoda ja kun lasken mikä määrä vettä sisääni valuu parisenkymmentä litraa vettä viikossa.