Joulukuu oli 1700-luvulle saakka Talvikuukausi. Nyt on alkanut talvi. Ei tämä kovin paljon eroa Marraskuusta, mutta tiedämme ainakin olevamme talvessa. Joulukuu tuo joulun tullessaan. Ja tuhannet pienet tuikkivat tähdet ikkunoihin, seinille kiipeilemään joulupukit, jotka näyttävät pikemminkin siltä kuin aikoisivat hirttäytyä köysiinsä. Kuka kumma on keksinyt, että joulupukkien pitää roikkua naruissa talojen seinillä? Villitys on yhtä hirveä kuin pienet puutarhatontut, joita saksalaiset rakastavat!
Meillä ei onneksi vielä muoviporot vilistä pukkia kyydissä talon katoilla, tai satojen lamppujen häikäisemä Jeesus-lapsi seimikuvaelmassa. Sensijaan lamppuilla on piirretty muutamien talojen ääriviivat niin, ettei tarvitse edes arvailla neliöiden suuruutta!
Suomalaisen seurakunnan ja kielikoulun joulumyyjäiset olivat taas hauska tuttujen- tapaamis-lohikeiton-syömis-viikonloppu. Samalla tuli taas tuettua seurakuntaa ja kielikoulua monen lakritsapussin voimalla. Karjalanpiirakat oli tuotettu suoraan Kuopiosta ja maistuivat ihan savolaisilta. Keskiviikkoiltana meilläkin leivotaan. Tytär halusi pipareita ja karjalanpiirakoita jouluksi. Teemme jompiakumpia. Luulenpa, että valinta kallistuu pipareiden puoleen.
Joka vuosi olemme väsänneet 3 isoa piparitaloa. Emme taida tänäkään vuonna luopua perinteestä, vaikka appiukko ei saakaan syödä sokeria ja me olemme joulun Suomessa. Perinne on vain perinne. Talot on tehtävä, syötiin ne sitten taikka ei.
Eilen oli sunnuntai IKEA-päivä.Se on keksitty varmaan ihmisille, jotka taistelevat ahtaan paikan kammoa vastaan todistamalla itselleen, että selviävät hengissä neliömetrin alalta 150 muun henkilön seurassa! Guido ja Mikael testasivat hermojaan, sukkulointi ja pujottelutaitojaan ja löivät entiset ennätyksensä selvitä Ikeasta ulos ennen kuin jompikumpi räjähtää; puolitoistatuntia ja heillä oli kokonainen 3 metrin vaatekaappi kerättynä autoon. Kaappi on pystyssä, appiukolla valtava viiltohaava kädessä, kylpyhuoneen matot pyörivät pesukoneessa ja toivon, että veri lähtee suosiolla. Toisaalta tiimityöskentely parani kaappien mukana ja olisimme voineet rakentaa samalla vauhdilla vielä 4 muutakin kaappia. Huomiseksi jäi sisätilojen kasaaminen ja keskiviikkona kootaan liukuovet.
Ja nyt lähden raivaamaan olohuoneeseen tilaa, että pääsen ompelemaan.
Ehdin juuri ja juuri onnitella Arja Saijonmaata syntymäpäivän johdosta, muutaman tunnin kuluttua olisi jo myöhäistä.
Huomiseen.
Isoäidin opettamat käsityöt ovat saaneet minut innostumaan ja haalin kaikki käyttökelpoiset vanhat kankaat. Kaiken voi käyttää uudelleen. Mukana Frieda - kissa, ja 4 lastenlasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti