perjantai 6. tammikuuta 2012

TERVETULOA MEILLE VIERAAT..Lasku vierailusta tarjotaan aamulla.

Saksassa alkoi uusi visiittikäytäntö: ystävät kutsutaan kylään ja aamulla lyödään eteen lasku aampalasta, suihkusta, sängystä ja ehkäpä lasillisesta viiniä! 


Taidankin kutsua parit tuttavat kyläilemään niin saan uuden puhelimen. Vähän rikkaammat vieraat saavat maksaa pari euroa lisämaksua ja niin on uusi telkkarikin pian hankittu.


Kyse on torstai illan televisio-ohjelmasta, jossa Saksan presidentti pistettiin tilille tuttavalta saadusta edullisesta lainasta, vierailuista ystävien Espanjan kodissa (ovatko edut sallittuja vai laittomia) sekä lehtitaloille lähetetyistä uhkaviesteistä.. Presidentti pysyy vierassaan, mutta päällimmäiseksi teemaksi haastattelussa nousi ZDF-televisiokanavan johtajan, Bettina Schausten´in toteamus: "Te voisitte maksaa ystävillenne yöpymisestä" johon presidentti : "entä te, maksatteko te yöpymisestä ystävienne luona?". Bettina Schaustenin vastaus yllätti sekä presidentin että katsojat:"Kyllä, 150 euroa vierashuoneesta". Sen jälkeen kysymykset ovat liikkuneetkin vain ystävien vierailumaksun ympärillä. Twitter ja Facebook kilpailevat mitä omintakeisimmilla kulukustannuksilla: kuuluuko aamupala hintaan, maksetaanko käteisenä vai voiko käyttää visaa, sisältyykö hintaan vero. Entä miten verotoimisto kontrolloi ylimääräisiä sivutuloja?

                                          150 Euron kysymys: "kuuluuko aamupala hintaan"?
 
Selityksiä, sitaatteja Raamatusta, vetoamuksia perhe-elämän ja yksityisyyden puolesta ja toteamus, kun 5 päivän aikana matkustaa neljä maata ja käy läpi kymmeniä tapaamisia ja sillä aikaa kotimaassa julkaistaan perheestä "asioita" niin silloin täytyy suojella perhettä.

Krittiikki kohdistui pääasiassa presidentin edullisesti saamaan lainaan, jonka presidentin ystävän vaimo hänelle antoi talon rakennusta varten.Periaatteessa kuka tahansa meistä olisi ottanut ilolla sellaisen lainan vastaan, jos joku lottovoiton saanut ystävä antaisi 500.000 euroa talonrakennusta varten. En usko, että kukaan meistä kieltäytyisi siitä. Minusta on aivan yhdentekevää jos presidentti saa ystävältään edullisen lainan matalalla korolla. Presidentin ystävätkin ovat taloudellisesti aivan eri asemassa kuin minun ystäväni. Olen itsekin tarjonnut koulukaverilleni lainaa, kun hänen taloudellinen tilanteensa oli huono ja olen itsekin saanut lainatarjouksen ystävältäni, kun oma taloudellinen tilanteeni oli heikko. Ei yksikään päivälehti tai iltapäivälehti kirjoittanut siitä sanallakaan. Kyse ei ollut miljoonista eikä edes puolesta- vaan muutamasta sadasta markasta / eurosta.Erilaiseksi asian tekee se, ettei presidentti maininnut asiasta mitään, kun häneltä asiaa kysyttiin. Jälkeenpäin, asian tultua ilmi, hän pahoitteli ja sanoi olevansa ihminen virheineen siinä kuin muutkin. 


Wulffin tyyli puhua itsestään passiivimuodossa - kuin erillisestä persoonasta - antaa hänestä epäaidon kuvan. Hänellä on hiukan samanlainen tyyli kuin Yhdysvaltojen presidentti Bushilla. Vesi liukuu päältä kuin sorsan höyhenistä. Hänestä ei saa otetta.Hän antaa anteeksi muille ja etenkin itselleen. Eikä kukaan tunnu muistavan, että hän vaati edellisen presidentin, Johannes Rau`n eroa tämän lentokonesotkujen takia.


No jaa, meillä on yhä sama presidentti kuin eilenkin, joten jatkamme lakimiesten laatimien lausuntojen lukemista. Wulffin tärkein ase on hänen lakimiehensä: Gernot Lehr, joka tuntee niin edellisen presidenttimme kuin lukuisat poliitikkommekin. 


Toinen varsin mielenkiintoinen asia Saksan poliittisella taivaalla on  liberaalipuolueen, FDP:n tulevaisuus. Loppuuko puolue vai jaksaako se taistella itsensä suosta ylös? Puolueen uusi johtaja, vietnamilaissyntyinen talousministerimme, Philipp Rösler ei ole saanut puolueen suosiota kohoamaan. Muutamat FDP:n paikallisjohtajat ovat eronneet puolueesta ja heittäneet hanskat naulaan. Jos ei enää omat voimat riitä niin mistä mahtaa puolue saada kannatusta takaisin? 15 % saksalaisista on sitä mieltä, että FDP:tä tarvitaan.(ARD:n tekemä haastattelu) Syy kannatuksen laskemiseen on se, ettei FDP tiedä omaa asemaansa Eurokriisissä. Lupauksia lupauksien perään, mutta toteutumaan asti eivät lupaukset ole riittäneet.


huh, tällaista tämä arkipäivä kotiäidillä on: naapuri toi kaksi matkalaukkua meille, kun ei enää tarvinnut niitä, minä raivasin samalla yläkerran pikkuhuoneen, kun matkalaukut eivät enää mahtuneet entisten sekaan. Vein vihdoin kolme rikkinäistä matkalaukkua kellariin odottamaan Spermüll-päivää ja lajittelin naapurini edesmenneen miehen lasketteluvaatteet poisvietäviksi. Eivät sopineet Guidolle.Muistin samalla, että ompeluhuoneessa ovat ompelukseni kesken, kun sen työn keskeytti appeni, joka toi meille kanakeittoa, kun Guido on kipeä ja oikeasta kanasta keitetty kanakeitto on kuulemma paras lääke flunssaan. Siis sekin työ jäi yläkerrassa kesken. Nyt lähden sämpylöiden hakuun, kun lämmitämme kanakeiton. Ja pöydältä piti raivata italiankirjat, kun aamusta lähtien yritin opiskella italiaa....sekin jäi kesken jonkun toisen asian työnnyttyä pöydälle.Ja nyt pöydällä istuu iso musta kissa.
Hyvää loppiaista täältä kaaoksen keskeltä.

Ei kommentteja: