Ompelin kissalaukun ja ilman ennakkoajatusta, kassistani tuli todellinen kissalaukku ja kissastani laukkukissa! Juoksin alakerran ja yläkerran väliä ompelemassa, silittämässä ja välillä uutisia katsomassa. Frieda seurasi joka askeleella perässä ja lopulta päätin napata sen kassiin, kun kädet olivat täynnä kankaita enkä aina saanut sitä roikotetuksi olkapäälläni. Huomasin, ettei Frieda välittänyt lainkaan siitä, että tungin sen kassiin ja kiikutin sen aina portaita pitkin ylös ja alas. Oikeastaan se taisi nauttia uudesta kulkuneuvostaan, kun aina kassin ollessa lattialla, se kiipesi sisään odottamaan seuraavaa reissua.
Pieni Frieda vaatii päästä sänkyyn nukkumaan, joten on parasta jättää läppäri rauhan, kun kello raksuttaa jo puoliyötä.
2 kommenttia:
Hieno laukku, ja minkä ihanan asian huomasinkaan tänään blogistasi! Olet saanut taas kissan taloon! Kissa on oikea kodikkuusgeneraattori, ja Frieda näyttää pienestä koostaan ja iästään huolimatta täysiveriseltä Söpöysammattilaiselta. Ihanaa!
Sitä se tosissaan on. Aivan hurmaava kissa, vaikka itse kuvitteleekin olevansa välillä lintu ja välillä kala...
Lähetä kommentti