torstai 3. toukokuuta 2012

entiset ja uudet aviopuolisot / alte und neue ehepartnern zusammen

Ensin olin minä, sitten tuli toinen ja kolmanneksi tuli se aivan ensimmäinen tyttöystävä. helpommallakin olisi päästy, jos ensimmäisestä tyttöystävästä olisi tullut vaimo numero 1, mutta sitten olisivat jääneet kaksi erittäin tärkeää lasta syntymättä. Toinen aviovaimo on jäänyt matkanvarrelle, mutta numero yksi ja numero kaksi eli kuten ex-mieheni sanoo: eksä ja nyksä olivat paikalla. Täytyy sanoa, että hyvän valinnan on mies tehnyt, ainakin tällä viimeisellä kerralla.

Ehkä avioliitot eivät ole loppuneet onnellisesti, mutta vuosien mittaan jokainen on kasvanut vihoistaan ulos. Kasvuaika kesti parisenkymmentä vuotta, mutta lopputuloshan se tärkein on.

Muutama hupaisa juttu pitää mainita: olimme Wipperfürthissä laukkukaupan edessä, eksä ja nyksä, hypistelemässä ihanan pehmeitä nahkaisia käsilaukkuja. Yhtäkkiä seläntakaa kuului huuto: " vaimot, irti laukuista!".  Tuskin kovin moni mies pystyy käyttämään "vaimot" sanaa monikkomuodossa, ainakaan yhtäaikaa molemmille vaimoilleen. Oli kyseessä sitten eksät tai äksät - ellei nyt satu olemaan sheikki al-ahmed jostain rikkauksien keskeltä. En saanut edes haluamaani pientä kaulakorua, jota ihailimme nykyisen vaimon kanssa. 18.000 euroa olisi ollut pikkusumma kenelle tahansa sheikin alulle!

KESÄ on saapunut. KAIKKI on hennon vihreää. Kesän tummuus puuttuu vielä puista. Tämä on vuoden kaunein aika. Multa tuoksuu, keväällä ikkunalaudoille istutetut kukantaimet kasvavat jo silmissä ja ensimmäiset puolikasvuiset taimet on jo siirretty pihamaalle. Istuttelin Iidan kanssa porkkanoita ja muita vihanneksia hänen omaan kasvimaahansa ja joka aamu Iida kastelee pienellä kastelukannullaan siemeniä niin, että ne oikeastaan uivat multamaassa. En tiedä ovatko jo huuhtoutuneet mullasta ulos, mutta hänestä on ihana seurata kasvun ihmettä. Niin kuin meistä on ihana seurata hänen kasvuaan.

Kaksikielisen lapsen puhumaan oppiminen on jo sinällään ihme. On mielenkiintoista nähdä kuinka 3-vuotias lapsi tajuaa sen, että keskustelua käydään kahdella eri kielellä. Lapsi oppii kaikelle kaksi eri käsitettä. Kun hänelle puhutaan suomea, hänen aivonsa eivät käännä lauseita saksaksi, vaan hän vastaa automaattisesti saksaksi ja ymmärtää taas vastauksen suomen kielellä. Odotimme mielenkiinnolla hänen reaktiotaan, kun suomalainen ukki ei ymmärräkään saksaa. Pari ensimmäistä päivää Iida oli hiukan hämmennyksissä, mutta kolmantena päivänä kauppaleikki sujui täysin ongelmitta. Kuuntelimme oven takana miten Iida toisti suomalaisia sanoja ja yritti pikku hiljaa käyttää aivolokeroista lähtevät suomalaiset sanat. Ja illalla, kun vieraat olivat jo lähteneet, Iida opetti nukelleen oppimansa uudet sanat.

Peittokin valmistuu pikkuhiljaa. Todellakin hiljaa. pariin viikkoon en ole ehtinyt ommella ja nyt alkaa olla kiire. Tein pikavisiitin Ikeaan tänään. Taustakangas puuttui. Nyt on enää muutama rivi uupumassa ja sitten ensimmäinen sängynpeitto on valmis.

Tekele on aika extempore, vähän sen mukaan mikä milläkin hetkellä on mieltäni viehättänyt. Luovuin ajatuksesta ommella jokainen kirjain (lapsella on aika pitkä nimi) erikseen ja saada aikaan jotain uutta, joten pistin nimen tyynyksi ja tyynyyn vielä pari aurinkoista nappia. Lisäksi ompelin sinne tänne pieniä lokeroita, joihin pieni tytöntylleröinen voi piilotella aarteitaan. Kaikki pikkutytöt tykkäävät lokeroista ja laukuista ja pussukoista, joihin voi säilyttää tärkeitä asioitaan. Iidallakin on joka paikassa kasseja ja pusseja, joissa on jos jonkinlaista tärkeää tavaraa.



                                                                           nimityyny.



Ei kommentteja: