Verhonrenkaillekin löytyy käyttöä, kun ompelee kassin, johon sattuu tulemaan liian lyhyet kantohihnat. Olen niin kitsas, etten raaskisi leikata pitempiä kantohihnoja kuin mitä kankaan leveys sallii. Onneksi vanhojen verhojen renkaat olivat vielä tallella ja pistin ne kantohihnojen jatkeeksi. Nyt kassia on helpompi kantaa, kun se ylettyy hyvin olkapäille. tietenkin kassissa on ne tavanomaiset standarditarvikkeet eli vetoketjutasku ja avainrenksu.
Tänään mekin siirryimme makkarasiivun ohueen televisiokauteen ja HD-terävyyteen. Nyt on kosmetiikkatuotteilla tekemistä, kun jokaikinen naurunryppy pitää peittää. Hiuksista erottaa harmaat sävyt ja kasvoleikkausten määrä tulee kasvamaan. Mikä tarkkuus. Vesipisarat pomppivat erillisinä vesiputouksista ja kalojen suomut voi laskea yksitellen. WAU! meidän entiseen telkkariin verrattuna ero on kuin linnunhiekalla ja Kroatian mustakivirannoilla! Mihinkähän meidän silmämme vielä tullaan totuttamaan??
Nyt pitäisi tehdä vielä muutama kassi tuttaville, parit nenäliinakotelot ja sitten haluan väsätä Iidan nukelle uuden garderobin. Eiväthän nuketkaan aina voi samoissa rääsyissä kulkea.
Löysin tosi hauskan mallin muovipusseista tehtäviin kasseihin, joten luultavasti uusiokäyttö-harrastus jatkuu.
Aurinko paistaa, Friedhelm kehrää vieressä niin, että pöytä tärisee ja Guido säätelee uutta leluaan olohuoneessa. 117 cm diagonaalisesti mitattuna l. 46 " on aika iso laite, mutta jotenkin se vain "katoaa" olohuoneeseen. Olisin halunnut mielummin valkoisella reunalla, mutta niitä ei jostain syystä valmisteta sarjatuotantoon. Kaikki ovat mustia.
Iloisia kesähetkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti