Matkaan mahtui siis hirvittävä määrä kilometrejä, alkumetrien kaatosade, helteisiä hetkiä Pariisin kaduilla, ihania pieniä kahviloita sivukaduilla ja ravintoloita, joissa ei ole turisteja nähty. Kymmeniä sovitettuja kenkiä, ihana vanha pappa, jonka miniputiikista oli pakko ostaa Esprin musta collegepaita päivänkakkaroin ja toinen samanmoinen vanha Herra ja hänen Muusansa, joiden luona ihailimme alastomia keramiikka-taideluomuksia ja ostimme vaatteita, kun vanha Herra pudotteli hintoja sitä mukaa, kun me sovitimme kaapuja. Oli yksi ex-mies ja aamupala Pariisin kattojen yllä. Oli paljon viiniä, oli uskomaton huvila ja vielä uskomattomampi puutarha-puisto ja tiibettiläisiä karhunkokoisia koiria ja Napoleonin huviloita ja pihalla oma viiniviljelmä ja mehiläisiä, joiden viiniä nautiskelimme helteisessä aamuhetkessä ennen kuin kohdistimme KA:mme nokan kohti Normandian rantoja ja Atlantin aaltoja.
5 nautinnollista päivää, jotka ottaisin takaisin HETI! Nauroimme katketaksemme, kun "Liisa" = Navi ei tahtonut ohjeista huolimatta uskoa, että halusimme Pariisiin emmekä Hollantiin. "neu Berechnung" - uudelleen laskenta - oli Liisan lempilause ja se kaikui vielä yölläkin unen läpi. Ensin Liisa ei halunnut Pariisiin ja sitten se ei halunnut muualle kuin Pariisiin.
Ajoimme Pariisista Normandiaan pitkin pikkuteitä, jotka veivät meidät läpi kylien ja halki valtaisien vehnäpeltojen - posotellen kerrostalon korkuisten peltokoneiden perässä, kun ranskalaiset maanviljelijät käyttivät hellepäivät puidakseen viljansa ja aiheuttaakseen lomaruuhkan kapeilla teillä. Liisa oli sitä mieltä, että kiusasimme sitä huviksemme ja käski meidän katsella parempia teitä. Tuskin kukaan ennen meitä tai meidän jälkeemme tekee matkaa Pariisista Normandiaan, tarkalleen sanottuna Barneville-Carteret-nimiseen pikkukylään 8 tuntia!!! Junalla matka sujuu neljässä tunnissa, mutta me pysähdyimmekin aina, kun näkyi kaunis kaupunki. Jotkut pyöräilijät estivät etenemisen ja jouduimme katsomaan merkillisennäköisiä kulkuneuvoja, kuten pyörien päällä kulkevia vesipulloja ja Nestlé kaakaopakkauksia...Tour de France on muuttunut vuosien saatossa varsin kaupalliseksi!
Kotona Saksassa kivet pääsevät puutarhaan ja simpukankuoret löytävät tiensä englantilaisten Lilliput Lane-talojen ympärille. Niin helposti saadaan suurvallat sopeutumaan toisiinsa.
Matkan jälkeen on mennyt aikaa ajatusten selvittelyyn. Tänään istuimme jalat uima-altaassa ja pää varjossa, 34 asteen helteessä. Ei pilven hattaraakaan näkynyt taivaalla, mutta illan ukkonen viilensi hellettä muutamalla asteella. Huomenna on kaste ja toivottavasti sade jättää meidät rauhaan.
3 kommenttia:
Voi kuinka hieno matka ja upeita kuvia. Olen ollut pariin kertaan Ranskassa automatkalla ja toivon, että vielä kerran siihen olisi mahdollisuus!
Se oli todella loistava matka ja meillä sisaruksilla oli pitkästä aikaa todellakin aikaa rupatella ja nauttia kauniista maisemista.Oli nautinto ajella kauniita maisemia - vaikka navimme "Liisa" yrittikin toistamiseen saada meitä kaurapelloille!
Matkasi näyttää olleen mahtava, kiitos, että jaoit kokemuksia kanssamme!
Lähetä kommentti