sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Pyöräretki ja villieläimiä

Me olemme eksyneet väärään maahan. En ymmärrä mitä ihmiset ympärillä puhuvat. Itävallan saksaa olen oppinut hiukan ymmärtämään, mutta tämä toinen "kotimainen" tuottaa ongelmia. Ensi kerraksi opettelen edes muutaman sanan arabiaa, että voin kohteliaasti hymyillen sanoa edes huomenta aamupalalla. Olin taas ainoa t-paitainen ja olisin halunnut vetää edes kylpytakin päälleni. Miten äkkiä sitä tuntee olevansa  yksinäinen ja väärässä joukossa.

Aamu aukeni harmaana ja pilvet roikkuivat kattojen tasalla. Säätiedotus lupasi sadetta ja Wienissä oli 36 astetta ja aurinkoista. Matka Wieniin olisi kestänyt 4 tuntia, päätimme jäädä harmauteen ja toivoa parempaa säätä. 3000 metrin korkeudessa paistoi aurinko. Guido ehdotti ajoa vuorille. Ennen kuin olimme ehtineet edes aamupalalta takaisin, pilvet olivat häipyneet ja aurinko helotti yhtä kirkkaana kuin vuorilla. Olemme olleet täällä 20 vuoden ajan emmekä kertaakaan eläinpuistossa! Virhe päätettiin korjata tänään. 7 euroa per henkilö ja kiersimme aivan fantastisissa maisemissa karhuja, susia, ilveksiä ja - eurooppalaisia apinoita - !!!! ihailemassa. en edes tiennyt, että täällä asustelee apinoita metsissä. Gibraltarin apinat ovat eurooppalaisia.

Susia emme nähneet. Aitaus oli niin suuri, ettei susista ollut keskipäivällä jälkeäkään. Karhut loikoilivat auringon paisteessa ja ilvekset oikoivat käpäliään kuin meidän Friedhelm sängyn päällä.



 imetystauko
Pysähdystauko. Kierros järven ympäri polkupyörillä.


Mustakaapuinen levähdystauolla. Olen ihmetellyt kuinka puhtaita Zell am Seen kadut ovat ja nyt tiedän vastauksen: mustakaapuiset vetävät mukanaan pölyn ja roskat mukanaan - kadut pysyvät puhtaina. Ihmisten mielipiteet jakautuvat suhteessa mustakaapuisiin. Toisille he tuovat elinkeinon ja rahan ja toisille he ovat  välttämätön paha, josta voisi luopua. Miksi me emme hyväksy sitä, että toiset pukeutuvat mustiin ja toiset valkoisiin? Pukeutuvathan nunnatkin pitkiin kaapuihin, eikä meistä kukaan osoittele sormella heidän peräänsä.


Näkymä Zell am See'n toiselta puolelta. Täällä istuimme auringonpaisteessa ja nautimme lounaan ankkojen ja kalojen seurassa, takanamme 8 komeaa italialaista moottoripyöräilijää. Alppitie on vienyt viikon sisällä jo kaksi moottoripyöräilijää. Tänään lensi kaksi pelastushelikopteria vuoria kohti, joten voi olla, että kuolleiden määrä tällä viikolla nousee...


Näkymä eläinpuistosta vuorille. Jäätikkö tuo jokena veden alas laaksoon. Voisin katsoa tätä maisemaa tuntikausia enkä koskaan kyllästyisi vuorien vaihtelevaan vihreyteen.

Tänä iltana on järven rannalla lazer-musiikki-show 21.30. Nyt lähdemme syömään turkkilaiseen ravintolaan kreikkalais-italialaista ruokaa....siis itävallassa!





Ei kommentteja: