sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

KISSAN ELÄMÄÄ SUNNUNTAI AAMUNA

Laiska sunnuntai aamu. Aamupala pehmeässä aamutakissa, aurinko yrittää pilkistää tummien pilvien takaa ja aamiaispöydässä katsotaan Ylen Ulkomaille näkyviä internet televisio-ohjelmia; Kesäistä Lavatanssia Turun Uittamon lavalta. Olo on ah niin suomalainen.Puuttuu vain ranta ja vene, aurinko ja pehmeä aamun kostea ruohikko, jota pitkin juosta uimaan. Silti Turun lavatanssit tuovat kesän pieneen saksalaiskylään.

FRIEDLEM - ihan oikein luettu. Iida ei osaa yhdistää Fried- ja Helm sanoja yhteen vaan kutsuu Friedhelmiä Friedlemiksi. Olemme alkaneet omia tuota nimeä. Se on pehmeämpi ja hauskempi kuin kuninkaalliselta kalskahtava Friedhelm.  Friedlem pisti aamulla matot kasaan. Hyppi pitkin seinä ja yritti pudottaa pienen kankaisen hevoseni seinältä. Heti, kun kaivoin kamerani esille, se pysähtyi kuin sementtiin valettu. Katseli minua suurilla silmillään ja rupesi pesemään turkkiiaan.

Riehumisen päätteeksi se hyppäsi keskelle pöytää. Ruuat oli korjattu jo pois. Luin Kotivinkkiä, Guido joi viimeistä kahvikupillistaan ja Friedlem tunsi jäävänsä syrjään huomion keskipisteestä.


aamupalaa nauttiva Friedlem

Sataa. Taivas on harmaa kuin suomalainen marraskuu. Tätä kesää ei voi kehua lämpimäksi. Kesäleninki on ollut kaksi kertaa päällä. Ne 5 viikkoa, jotka makasin sairaalassa, olivat uskomattoman helteisiä.Kotiinpaluu toi sateet ja viileät säät. Ehkä niin oli parempi. Sairaana on mukavampi katsella kirkasta aurinkoa ikkunan takana kuin harmaata, sateista taivasta.

Olo on nyt parempi. Miltei kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan. Toisinaan tulee yllättäviä takaiskuja, mutta ne ovat useimmiten itseaiheuttamia; söin salmiakkia toissapäivänä ja 3 minuuttia sen jälkeen alkoivat mielettömät vatsakivut. Raavin olohuoneen nahkasohvaa pahemmin kuin Friedhelm koskaan. Tuskat olivat pahemmat kuin Mikaelin ja Annan synnytykset yhteensä. Guido rauhoitteli, hieroi niskaa ja ehdotti ambulanssin tilaamista. Sain sihistyä hampaiden välistä, että odotetaan. En olisi halunnut edes kipulääkettä. Tämä suomalainen sisu. Mielummin hampaat irvessä kivun kourissa kuin helpotusta tipoista. Lopulta suostuin ottamaan lääkettä ja kipu hellitti 5 minuutin kuluttua. Mikä taivaallinen tunne, kun vatsassa ei enää kouristellut.Tämä tietää vain sitä, että opettelen tunnistamaan kipua aiheuttavat ruoka-aineet ja salmiakki ja lakritsa eivät enää kuulu ruokavaliooni. Alkoholi on tietenkin täysin kielletty, kaikki rasvainen ja käristetty sekä tällä hetkellä myös kaalit ja herneet, jotka aiheuttavat ilma-vaivoja. Muutenkin on vatsassa toimintaa, joten ilmaa sinne ei enää kaivata. Ei edes ilmaiseksi.

Eilen oli Iida-päivä. "Lapset" ovat ostaneet rivitalopätkän ja remontoivat sitä joutoaikanaan eli kaikkina iltoina ja viikonlopuina naapureiden iloksi. Sattuu olemaan keskimmäinen talo, joten molemmin puolin saavat kuulla porausta ja sahausta. Eilen oli porukkaa koolla poistamassa parvekkeen. En edes tiennyt, että talosta voidaan repiä parveke alas. Siellä se nyt makaa kivikasana ja rautatankoina puutarhassa. Muiden raataessa rakennuksella minä leivoin hiekkakakkaroita Iidan kanssa leikkipuistossa. Asuinalue on ihanteellinen. Rauhallinen ja silti miltei keskellä pientä liikekeskusta. Leikkipuistot, tarhat ja koulut ovat muutaman sadan metrin päässä.Meiltä vain 15 min. ajomatkan päässä.

Aika pukeutua. Kirkonkello lyö kaksitoista. Kahden tunnin kuluttua tulee vieraita. Kakkua en jaksanut paistaa vaikka aineet ostinkin eilen. Otin aamun vapaaehtoisesti rauhallisesti. Sen olen oppinut, että kaikkea ei voi tehdä yhtäaikaa, kaikkea ei tarvitse edes yrittää tehdä, itselleen on annettava aikaa ja maailmasta ei tekemiset lopu vaikka kuinka yrittäisin pestä ja puunata, ommella ja virkata. Otan virkkuut esille, kun siltä tuntu, kiipeän ompeluhuoneeseen kangasmaailmaani ja annan kankaiden rauhoittaa mieltäni. Jos siltä tuntuu, että kirjan lukeminen on tärkeämpää kuin mikään muu, luen dekkarin, tietokirjan tai runokirjan. Kaikki sen mukaan minkälainen mieli ja olo minulla on. Ja välillä vain nukahdan sohvalle kissa jalkojen päällä.

Suosittelen myös muille kokeiltavaksi. Tämä ohje on ilmainen.

Kaunista ja rauhallista sunnuntaipäivää.







 I

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Voi ei, kuvasta pöydällä todella näkee että kyseessä on Moritzin kaksoisveli!!! Käsittämätöntä ja käyttäytyykin kuin meidän M.
Tuija