Oldtimer Rally Bechenissä

Arvoisat mieslukijat. tämä on teille. Ja tasapuolisuuden vuoksi kaikille niille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita autoista eivätkä pelkästään kankaista ja ompelukoneista. Minä olen kiinnostunut molemmista. Pakkaan aina ompeluvehkeeni ja kiipeän yläkertaan, kun autourheilu alkaa televisiossa, mutta seuraan oikealla mielenkiinnolla, kun uusia automalleja esitellään, varsinkin ekologisia ja energiaystävällisiä.

Olimme Guidon kanssa aivan yllättäen oldtimer rallissa Bechenissä viime sunnuntaina. Jos emme olisi päättäneet grillata lauantaina, olisi sunnuntain ralli jäänyt kokematta. Seisoimme nimittäin teurastamon lihatiskillä, kun Guidon tuttava kysäisi, että olisiko intoa lähteä mukaan. He tarvitsevat yhden tarkastusauton, joka ajaa reitin ennen kuin varsinaiset kilpailijat tulevat tielle. Saattaahan olla, että matkanvarrella on esteitä, kuten kaatuneita puita, aasi tai lehmä, jotka eivät suostu siirtymään takaisin niitylle. Me asumme maalla ja täällä voi kohdata tiellä mitä vain.Guido ei ollut kamalan innostunut. Sunnuntaipäivä on hänelle PYHÄ eli hän makaa sohvalla ja katsoo telkkaria!!Basta. Tällä kertaa minä puhuin väliin: Tietenkin, se olisi tosi hauskaa! - ja Guido vilkaisi minua sillä silmällä, että milloin minusta on ollut hauskaa lähteä autokilpailuihin. Hän ei edes uskonut, että selviäisin kartanluvusta. Hehkutin innoissani lapsuudenkokemuksiani, kun äidin ja Riitan kanssa osallistuimme suunnistusajoihin upouudella Simcallamme ja minä toimin kartanlukijana. Olin silloin kai 8 vuotias????? Olen nyt 54, joten aikaa on tietenkin ehtinyt hurahtaa edellisestä kerrasta, mutta ajattelin, etteivät ohjeet ja kartat niin kamalasti ole voineet muuttua ja minusta se oli silloin hauskaa niin miksei nytkin.

VÄÄRIN!!! Kartanluku oli ihan kaikkea muuta kuin yksinkertaista ja yhden kerran kävimme katsomassa taloa, jonka välttämättä halusin nähdä. Menetimme siinä aikaa ja mikä kamalinta, sekosimme metreissä. Kartan merkit on ilmoitettu maileina ja metreinä ja jos poikkeat yhdenkään metrin sivuun, sekoat laskuissasi. Selvisimme kuitenkin ennen osanottajia perille eikä matkanvarrelle ollut kasaantunut minkäänlaisia esteitä. Kirjoittelin karttani reunaan missä kaikkein kauneimmat talot olivat ja minne haluan mennä uudelleen. Reitti kulki nimittäin sellaisia pikkupolkuja pitkin, että luulin välillä meidän porhaltavan jonkun olohuoneen läpi. Yksi katuosuus oli päällystetty samanlaisilla kivillä kuin puutarhoissakin ruukaa olla enkä tiennyt enää olimmeko jonkun puutarhan puolella vai vielä katuosuudella. Ojan vieressä seisoi kuitenkin bussipysäkin merkki, joten oletin meidän olevan oikealla tiellä. Muillakin tuntui olleen vähän vaikeuksia muutamissa risteyksissä vaikka karttaan olikin merkitty "erittäin kapea tie". Se ei ollut liioittelua. Ihmettelin miten muutamat mukana olleista isoista maastoautoista ja vanha Rollsroys pääsivät tietä pitkin, mutta perille he kaikki tulivat.

Aamupäivä valkeani sateisena, mutta silti raatihuoneen edustalle eli nykyiselle Stockhausen Platzille oli kokoontunut myös uteliaita ja vanhoista autoista kiinnostuneita.

 Maisemat matkanvarrella ovat todella upeita, vehreitä ja mäkisiäkin. Muutamissa jyrkissä nousuissa oli pienellä BMW:llä vaikeuksia.

 Tämän auton omistaja oli vetäissyt pari kartansivua kerralla ja eksynyt totaalisesti suunnasta, ehdimme jo epäillä heidän lentäneen ensimmäiselle taukopaikalle, kun he odottivat ennen meitä jo parkkipaikalla.

                                          Kilpailun pienin, mutta herttaisin.

 Tällä ajopeillä pääsi metsien ja ryteikköjen läpi ilman ongelmia, mutta kapean kapoinen olohuoneen ohiajo mahtoi olla vähän vaikeaa. En muistanut kysyä ottivatko he nojatuolin kappaleita mukaansa.

 Tämän chicagolaisen omistajat saivat ihailevia katseita kaikkialla

                                         Matkalla mentiin monenlaisia teitä pitkin....

                                           ja silti kaikki pääsivät perille

Olen varma, että jos meitä ensi vuonnakin kutsutaan mukaan niin lähdemme. Loppupäivästä paistoi aurinko ja oli todella helteistä niin, että kaikki, joilla katot aukenivat ajoivat avoautoina.